Ajankohtaista

OAJ:n mielestä EU:n rakennerahastorahaa on kohdennettava maamme osaamistason nostoon, osaajapulan torjumiseen, työllisyysasteen nostamiseen, kilpailu- ja innovaatiokykymme vahvistamiseen, jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen vähentämiseen.

Taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista on tehty selvitys. OAJ toteaa lausunnossaan, että kukin taiteenala on erityinen ja että näiden erityisyyttä tulee rahoituksen kohdentamisessa ja opetuksen suunnittelussa kunnioittaa.

Koulutuksen kunnianpalautusta todella tarvitaan. OAJ tekee kaikkensa, jotta tarvittavat panostukset ja korjaustoimet saadaan näkyväksi jäsentemme arjessa mahdollisimman nopeasti eikä vasta hallituskauden lopulla.

Hallitusohjelmassa sovitut panostukset koulutukseen ja tutkimukseen on toteutettava täysimääräisesti ja etupainotteisesti. Tämä on OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen selkeä viesti hallituspuolueille.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei tarjoa ratkaisuja yritysten pulaan ammattiosaajista, toteavat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannanotossaan.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, OAJ, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, SYL ja SAMOK edellyttävät, että hallitus lisää täysimääräisesti budjettiriihessä talousarvioon 2020 hallitusohjelman mukaiset lisäykset korkeakoulujen perusrahoitukseen.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat ratkaisuja osaajapulaan, yritysten innovaatiotoimintaan ja työssä olevien osaamisen päivittämiseen, mutta rahoitus on nostettava suunnitelmallisesti lähelle tasoa, jolla se oli vuosikymmenen alussa. Näin viestivät Sivistystyönantajat, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Liian pieni valtion rahoitus on jättänyt taiteen perusopetuksen järjestämistä liikaa bisnespohjaisille taide- ja musiikkikouluille, joissa ei aina noudateta työehtosopimuksia. Hannele Louhelainen ja Anna Hoffrén vaativat valtiolta lisärahaa, jotta taiteen perusopetuksessa voidaan työehtoja kunnioittaen vastata suureen kysyntään.

Yritystuet muodostavat merkittäviä rahavirtoja kansantaloudessamme. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan valtion talousarviossa on noin miljardi suoria yritystukia ja kolme miljardia erilaisia verotukia yrityksille.

Kaksi edellistä hallitusta on leikannut kovalla kädellä koulutuksen rahoitusta. Kansa haluaa rahoituskäyrien kääntyvän ylöspäin, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Suomalaiset suhtautuvat koulutukseen myönteisesti ja ovat sitä mieltä, että poliitikkojen pitäisi olla nykyistä kiinnostuneempia koulutuksesta. Oppimisvaikeuksien selättämiseksi vaaditaan enemmän oppimisen tukea ja oppilaille mahdollisuutta saada opetusta tarvittaessa pienryhmässä, selviää OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Koulutus tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Kasvuohjelmassa on hahmoteltava tavoitetila ja askelmerkit sen saavuttamiseksi seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä. OAJ:n ehdotukset koulutuksen rahoituksen kehittämiseksi on koottu tähän julkaisuun.

Rehtorin työaika ei enää riitä rehtorin ydintehtäviin. Syy siihen ja rehtorien uupumiseen on eduskunnassa ja sen tekemissä päätöksissä. Väite voi tuntua etäiseltä, mutta väitän silti ja perustelen.

Lukion rahoitusta yritettiin huonoin tuloksin uudistaa vuosina 2014–2015. Uudistusyritys painottui tulosohjaukseen ja tehokkuuteen, jotka eivät lukiokoulutuksen kehittämisen kannalta olleet perusteltuja tavoitteita. Uudistuksessa oli luotu monimutkaisia rahoituselementtejä estämään opiskelun keskeyttämisiä ja opintojen pitkittymistä, vaikka tällaisia ongelmia lukioissa ei edes ollut. Eduskuntakäsittelyssä uudistuksen tie nousi pystyyn ja rahoitusmalli jäi ennalleen.

Peruskouluista tutut harjoittelukoulut eli norssit laajenevat nyt myös varhaiskasvatukseen. OAJ toivoo, että yliopistot tarttuvat tilaisuuteen.