Ajankohtaista

Opettajien työ lasten, nuorten ja aikuisten parissa luo koko yhteiskunnalle vakautta, sivistystä ja hyvinvointia. Työ luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja antaa ratkaisun avaimia myös kriisien keskellä, onpa kyse koronasta tai ilmastonmuutoksesta. Nyt käynnistyy suuri kampanja, jolla haluamme muistuttaa kaikkia suomalaisia ammatin merkityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.

OAJ hakee jäsenilleen hyvitystä koronapoikkeusolojen aiheuttaman ylimääräisen työn ja lisääntyneen vastuun perusteella. Työnantajilla on nyt aito mahdollisuus edistää paikallista sopimista ja osoittaa, ettei sopimisen tavoitteena ole pelkät säästötoimet.

Eläkevakuuttaja Keva on ennustanut opetusalalle työvoimapulaa tulevien eläköitymisten vuoksi. Pelkkä eläköityvien suuri määrä ei kuitenkaan kerro tulevaa työvoiman tarvetta, ja puheet työvoimapulasta kasvatus- ja koulutusaloilla ovat ylimitoitettuja, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

Kolme vuotta sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa. Vaikka oikeaan suuntaan ollaan menossa, välttämättömiä kehityskohteita löytyy edelleen, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varhaiskasvatuksen päivän blogikirjoituksessaan.

Kuntien väestörakenne muuttuu, ja sillä on suora vaikutus kasvatukseen ja koulutukseen. Muutosten keskellä avain menestykseen on yhteistyö. OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso listaa, millaista yhteistyötä kunnissa kannattaa tehdä.

Opetushenkilöstö pyörittää päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea koronapandemian keskellä. Opettamisen ja kasvattamisen arkea kuormittaa myös ylimääräiset koronan tuomat tehtävät. Tilanteen helpottamiseksi on otettava kaikki ratkaisuideat käyttöön.

Naisen euro on edelleen miehen euroa alempi ja työmarkkinamme jyrkästi sukupuolittuneita naisten ja miesten ammatteihin. Tytöillä ei ole myöskään samanlaisia mahdollisuuksia päästä kouluun kuin pojilla. Muun muassa näistä syistä on tärkeää viettää naistenpäivää, kirjoittaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka naistenpäivän blogikirjoituksessaan.

Niin sanotut oman ryhmän tunnit ovat hyödyllinen työkalu kiusaamisen torjunnassa. Nyt OAJ:n pitkäaikainen tavoite näiden tuntien saamiseksi perusopetukseen on lähentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.

Järjestömme OAJ on vahvasti sitoutunut muuttamaan maailmaa piirun verran parempaan suuntaan.

Takana on pian vuosi korona-arkea, joka on lisännyt valtavasti opettajien, rehtorien, päiväkodinjohtajien ja muiden alan esihenkilöiden työkuormaa. Koko Suomen kannalta on tärkeää, että he eivät uuvu. Päättäjiltä, työnantajilta ja koko kansalta tarvitaan nyt selkeää tukea heidän työlleen. On syytä viestiä myös siitä, että on oikein koronan aikana madaltaa rimaa tekemisessä ja keskittyä oleellisimpaan, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Millainen työpäiväsi oli? Miten palaudut työstä? Poikkeusoloissa palautuminen voi olla erityisen haastavaa, jos työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy.

Jokainen kuntapäättäjä ajattelee varmasti tekevänsä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, mutta keinot ja päämäärät vaihtelevat rajusti. Tulevat kunnanvaltuutetut päättävät, miten koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta kunnassasi rahoitetaan. Kuntatalous olisi nähtävä usealta kantilta ja tarpeeksi pitkäjänteisesti. Vääristä paikoista leikkaaminen aiheuttaa huomattavia menoja tulevaisuudessa.

Poikkeusaikana opettajien tuottaman oppimateriaalien määrä on lisääntynyt. Myös opetustilanteita taltioidaan aiempaa enemmän. Tekijänoikeus on aina sillä, joka on luonut materiaalin, muistuttavat blogissaan OAJ:n lakimies Ira Hietanen-Tanskanen ja neuvottelupäällikkö Markku Perttunen.

Sosiaalisessa mediassa on jälleen noussut esille vihapuhetta yksittäisiä opettajia kohtaan. OAJ on havainnut opettajiin kohdistuvien paineiden ja vihapuheen vain lisääntyvän koronan jatkumisen myötä. Näin ei saa olla. Opettajat, rehtorit, päiväkodinjohtajat ovat tärkeä ja yhteiskuntaa kannatteleva osa erityisesti näin korona-aikana. Ilman opetusalan ammattilaisia ei yhteiskunta pyöri.

Koronakevät on mennyt, myös koronasyksy. Toinen koronakevät on varmasti tulossa. Koronasta tiedetään aivan liian vähän, ja virus jo muuttaa muotoaan, nyt aluksi tehokkaammaksi leviäjäksi. Mitä seuraavaksi?