Ajankohtaista

Psst eduskuntaryhmät! Hallitustunnustelija on antanut kysymyksensä eduskuntaryhmille vastattavaksi. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kirjoitti lunttilapun eduskuntaryhmille, jotka kuumeisesti miettivät vastauksia kysymyksiin viikonlopun aikana.

Kuka päättää, millaisia päätöksiä ja millaisella arvopohjalla tuleva eduskunta tekee? Tämä on nyt äänestäjien käsissä. Vaalien jälkeen ratkaisun avaimet siirtyvät tulevalle hallitukselle. Käännetäänkö Suomessa koulutuksen rahoitus, oppimistulokset ja koulutustaso oikeaan suuntaan ja tehdäänkö Suomesta tulevaisuudenkestävää kansaa?

Kaksihaaraista korkeakoulujärjestelmäämme haastavat osakeyhtiömalli ja omistajien toteuttama ohjaus. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat toiminnallista vapautta, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen blogissaan.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut keskeisimpiä tasa-arvon edistäjiä maassamme koko sen itsenäisyyden ajan. Parhaimmillaan Suomi on laadukkaan peruskoulunsa ansiosta yltänyt kansainvälisessä vertailussa oppimisen kärkimaaksi. Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut koulutuksen rahoituksen rapautuminen näkyy oppimistulosten heikkenemisenä. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tähdentää blogissaan koulutukseen panostamisen tärkeyttä tasa-arvon päivänä 19.3.

Varhaiskasvatuspäivänä on tänä vuonna erityistä syytä juhlaan, sillä huhtikuussa tulee täyteen 50 vuotta ensimmäisen päivähoitolain voimaantulosta. Kun yhteiskunnassa nyt puhutaan paljon oppimistulosten laskusta, on erityisen tärkeä muistaa, että varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Sen laatu ratkaisee paljon.

Ammattikasvatus on nuori tieteenala, eikä se ole saavuttanut vielä vahvaa ja vakiintunutta asemaa. Ammattikorkeakoulupedagogiikan, ammatillisen oppimisen ja opettajuuden sekä ammattikasvatuksen tutkimukselle ja sen koordinoinnille on selkeä tarve, kirjoittavat erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Päivi Lyhykäinen.

Kuluvan vuoden aikana on jo ehditty neuvotella sekä toisen vuoden palkkaratkaisuista että kokonaan uusista sopimuksista. Työmarkkinakierros on osoittautunut haastavaksi, joten OAJ:n erityisasiantuntija Riina Mäkelälammi muistuttelee blogikirjoituksessaan järjestövalmiuden tärkeydestä myös tänä keväänä.

Peruskoulu on nyt kaikkien huulilla. Näin pitää ollakin. Tämä oli tavoitteemme, kun viime vuoden keväällä ryhdyimme OAJ:n toimistolla suunnittelemaan, millä asioilla lähdemme kohti seuraavaa eduskuntavaalikautta ja hallitusohjelmaa. Erityisasiantuntija Pauliina Viitamies kertoo, missä perusopetuksen kysymyksissä OAJ pyrkii vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan.

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö on niin tulkinnanvarainen, etteivät lapset saa tarvitsemaansa tukea. Laki ei turvaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa tuen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun. Se ei myöskään takaa millään tuen tasolla erityisopettajan antamaa tukea ja opetusta.

Opettajiin kohdistuvat ihmisoikeuksien rikkomukset ovat arkitodellisuutta monessa maassa. Itse todistimme yhtä loukkausta Filippiineillä. Siellä opettaja-aktiivit ovat jopa valmiita vaarantamaan oman henkensä tehdäkseen maailmaa paremmaksi paikaksi muille opettajille.  

Kasvatus-, opetus- ja koulutusalan johtajuus on johtajien johtamista. Johtajien ja rehtoreiden kelpoisuusasetukseen on lisättävä vaatimus erillisten korkeakouluissa tarjottavien alan johtajuusopintojen suorituksesta.

Opettajankoulutus luo pohjan kansamme sivistykselle. Siksi sitä pitää kehittää pitkäjänteisesti ja ajantasaisesti. Seuraavan hallituksen pitää nimetä opettajankoulutusfoorumi pysyväksi toimielimeksi ja rahoittaa sen toiminta. Opettajien täydennyskoulutuksesta pitää saada oikeus ja velvollisuus.

Varhaiskasvatuksen opettajapula on suuri ongelma, jonka ratkaisemiseen ei ole oikoreittejä. Viisailla päätöksillä voidaan kuitenkin varmistaa, että lopulta päästään perille. OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä kertoo tilanteen taustoista ja listaa kahdeksan ratkaisua.

Tuoreen Sivistyskatsaus 2023 -selvityksen mukaan väestön osaamista tulisi kasvattaa. Nuorten koulutustaso on laskenut huolestuttavasti, ja työikäisen väestön koulutustaso laskee tulevaisuudessa alle OECD-maiden keskitason.

Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on laskenut dramaattisesti 2000-luvulla. Ilman julkista rahoitusta ja riittäviä resursseja osaamis- ja koulutustasoa ei saada käännettyä nousuun, muistuttaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto YK:n kansainvälisen koulutuspäivän blogikirjoituksessaan.