Ajankohtaista

OAJ julisti monen muun ammattijärjestön ohella viime viikolla poliittisen lakon. Lakko kuin lakko, moni ajatteli. Mutta poliittinen lakko on kuitenkin huomattavan eri asia kuin sopimusneuvotteluihin liittyvä lakko. Entäs italialainen lakko, korpilakko, vauhdituslakko, myötätuntolakko tai työsulku?

Hallituksen suunnittelemat työelämämuutokset ovat herättäneet lakkoaallon, joka vaikuttaa myös lapsiperheiden arkeen. Samalla lakot muistuttavat kolmesta kiitollisuudenaiheesta, joista Suomen kannattaa pitää kiinni, OAJ:n järjestöpäällikkö Kaj Raiskio kirjoittaa.

Poliittinen lakko herättää aina suuria tunteita, puolesta ja vastaan. Moni pohtii asiaa oman poliittisen taustansa tai arvojensa pohjalta. Päätös lakosta herättää tunteiden lisäksi myös kysymyksiä. Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta -osio nettisivuillamme avaa erityisesti monia lakkoon liittyviä käytännön asioita. Haluan lisäksi avata joitain lakkoon liittyviä linjauksia jäsenten kysymysten pohjalta.

Kenenkään ei pidä töissä kokea väkivaltaa tai sen uhkaa. Tämän sanominen on tietysti itsestäänselvyys – tai niin sitä luulisi. OAJ:n kyselyiden mukaan reilu kymmenesosa jäsenistä ovat kohdanneet työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

Hallitus on luvannut pitää koulutuksen ”erityissuojelussa”. Jostain syystä näyttää kuitenkin siltä, että aikuiskoulutus on jäänyt suojeluksen ulkopuolelle. Suomi voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa vain korkealla osaamistasolla ja jatkuvalla osaamisen päivittämisellä.

Sivistan yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten nykyiset sopimukset ovat voimassa vielä vajaat kolme kuukautta eli maaliskuun loppuun 2024. Yksityisellä opetusalalla on tavoiteltava palkkakehitystä turvaavaa neuvottelutulosta.

Vuonna 2023 on juhlittu OAJ:n 50-vuotista taivalta. Juhlavuoden lisäksi vuosi on ollut vaikuttamisen suhteen työntäyteinen ensin eduskuntavaalien ja sen jälkeen hallitusohjelman kanssa. Vaikuttamistyö jatkuu vahvana myös vuonna 2024, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Hallitusohjelman sanat ja politiikan teot ovat räikeässä ristiriidassa ammattikorkeakoulujen osalta. Ammattikorkeakoulut ovat korvaamattoman tärkeä lenkki Suomen kilpailukyvyn rakentamisessa. Ilman niitä tavoite korkeakoulutuksen tarjoamisesta puolelle ikäluokasta ei voi onnistua. Rakenteellisten uudistusten sijaan ammattikorkeakoulut tarvitsevat arvostusta, resursseja ja työrauhaa.

Suomessa on huolestuneina luettu romahtaneista PISA-tuloksista. Vaikka olemme yhä kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla, Suomen laskeva suunta tuloksissa on hälyttävä. Varsinkin kun tähän asti lievä laskutrendi on muuttunut jyrkäksi laskuksi. Oppimisen tuen kuntoon laittaminen auttaisi nostamaan oppimistuloksia.

Suomalainen viettää valveillaoloajastaan keskimäärin puolet töissä, joten työelämällä on väliä. Työelämää tutkintaankin paljon. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi- tutkimuksessa on hyvää tietoa siitä miten ihmisten käsitys työstään on vuosien saatossa kehittynyt. Tämän lisäksi OAJ julkaisee joka toinen vuosi Opetusalan työolobarometrin.

Koulutus on ollut yksi avaintekijöistä, jonka avulla Suomi on rakentunut vahvaksi ja sivistyneeksi yhteiskunnaksi. Opettajat kouluttavat jokaisen suomalaisen osaajan, joten opettajien rooli myös Suomen tulevaisuudelle on keskeinen, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto itsenäisyyspäivän blogikirjoituksessaan.

Petteri Orpon hallitus on uudistamassa ammatillisen koulutuksen oppimisen tukea. Tuen ketju tullaan hallitusohjelman mukaan yhtenäistämään varhaiskasvatukselta toiselle asteelle. OAJ:lla on kuusi keinoa, joilla oppimisen tuki saadaan toimimaan ammatillisessa koulutuksessa.

Education International tuomitsee sekä Hamasin hyökkäyksen siviilejä vastaan Israelissa että Israelin sotilaallisen hyökkäyksen siviiliväestöä vastaan Gazan alueella. Tilanne Gazassa on kestämätön ja tuomitsemme osaltamme vahvasti kaiken siviileihin kohdistuvan väkivallan,

HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma on yksi keskeisimmistä opiskelijan ohjauksen keinoista toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tai ainakin sen pitäisi olla sitä. OAJ:n selvityksen mukaan prosessin yksinkertaistamiselle on suuri tarve.

Suomen ja Ruotsin työmarkkinoita kannattaa vertailla keskenään mutta samalla ymmärtää mistä erot johtuvat, kirjoittaa lakiasiainjohtaja Ulla Walli.