Ajankohtaista

Maan hallituksen suunnitelmat laissa olevasta työmarkkinamallista tarkoittaisi hallituksen ja poliittisten päättäjien sekaantumista palkkaneuvotteluihin. Nyt pitäisi nähdä hieman kauemmas ja rakentaa kestävää tasapainoa työmarkkinoille. Yhteinen työmarkkinamalli on mahdollinen, jos siihen on tahtoa.

Hallitusohjelmassa tuen ja tuen vahvistamisen tarve on tunnistettu aivan oikein. Ammatillisessa koulutuksessa tuen uudistamiseen on osoitettu 10 miljoonaa euroa. Lukiokoulutuksessa puolestaan 10 miljoonaa euroa on osoitettu tuen ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseen. Oleellista on, että vähät eurot kohdennetaan nyt viisaasti opetukseen ja erityisopetukseen, OAJ:n eritysiasiantuntijat kirjoittavat.

Yhä useampi peruskoululainen tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea – ja moni heistä saa tukea vähemmän kuin tarvitsisi. Ongelman ratkaiseminen vaatii tekoja. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen listaa blogikirjoituksessaan keinoja, joilla tukivaje saataisiin paikattua. Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, hän muistuttaa.

Koulutus-, oppimis- ja osaamistason nostaminen vaatii riittävän rahoituksen varmistamista ja lainsäädäntövalmistelujen ripeää aloittamista. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto muistuttelee lukuvuoden aloitusblogissaan uutta hallitusta lunastamaan koulutuslupauksensa.

Työpaikan yhdenvertaisuus rakennetaan yhdessä. Kun mieli on avoin tiedolle ja uuden oppimiselle, voidaan varmistaa, että jokaisella on tilaa olla oma itsensä, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

On kuvaavaa, että hallitusneuvotteluissa poliitikot keskittyivät kännykkäkieltoihin eivätkä koulutuksen kadonneisiin miljardeihin. Parasta koulutuspolitiikkaa olisi antaa kouluille rahaa – ja jättää ne sitten rauhaan, toimittaja Tuija Siltamäki kirjoittaa.

On ollut opettavaista ja antoisaa nähdä, miten OAJ kantaa kortensa kekoon globaalin etelän opettajien ja oppilaiden hyväksi. Korkeakouluharjoittelijana olen saanut seurata, miten OAJ:n kehitysyhteistyö kohdistuu juuri opettajien työelämän ihmisoikeuksien vahvistamiseen, liitolta liitolle periaatteella.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut hallitusneuvottelijoille leikkauksia myös koulutuksesta. Huoli koulutusleikkauksista onkin olemassa niin kauan, kunnes hallitusohjelma osoittaa sen turhaksi. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva avaa, miksi VM:n koulutukseen ehdottamat leikkaukset olisivat tuhoisia.

Satakuntalainen OAJ:n valtuutettu Tuomas Koivisto kuvailee blogissaan tunnelmiaan kolmipäiväisen kevätvaltuuston aikana. Miten yhteistyötä ja eteenpäin vieviä päätöksiä rakennetaan? Keskinäinen luottamus ja arvostus luovat pohjan kestävälle työlle.

Hallitusneuvottelut käynnistyvät vapun jälkeen. Koulutuksen rahoituksesta on leikattu viime vuosikymmenellä merkittävästi, ja isoja uudistuksia on tehty puutteellisin resurssein. Tulevaisuudenkestävä Suomi edellyttää panostuksia koulutukseen ja hyvään työelämään, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vappublogissaan.

Valtiovarainministeriö haluaisi leikata vapaan sivistystyön määrärahoja jopa kymmenillä miljoonilla euroilla. Mikäli leikkaukset toteutuvat, moni opistoista kaatuisi. Tämä murentaisi koulutuksellista tasa-arvoa, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen blogissaan.

Halutaanko Suomesta luokkayhteiskunta, jossa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden ei tarvitse osata lukea, kirjoittaa, ajatella eikä vaikuttaa yhteiskuntaan? Sitä kohti mennään, jos tuleva hallitus tarttuu valtiovarainministeriön ehdotukseen lyhentää ammatillisen koulutuksen perustutkintoja kaksivuotisiksi. OAJ:n erityisasiantuntijat Eira Bani ja Mirjami Lehikoinen kokosivat yhteen, millaisia vaikutuksia tutkintojen lyhentämisellä olisi.

Psst eduskuntaryhmät! Hallitustunnustelija on antanut kysymyksensä eduskuntaryhmille vastattavaksi. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kirjoitti lunttilapun eduskuntaryhmille, jotka kuumeisesti miettivät vastauksia kysymyksiin viikonlopun aikana.

Kuka päättää, millaisia päätöksiä ja millaisella arvopohjalla tuleva eduskunta tekee? Tämä on nyt äänestäjien käsissä. Vaalien jälkeen ratkaisun avaimet siirtyvät tulevalle hallitukselle. Käännetäänkö Suomessa koulutuksen rahoitus, oppimistulokset ja koulutustaso oikeaan suuntaan ja tehdäänkö Suomesta tulevaisuudenkestävää kansaa?

Kaksihaaraista korkeakoulujärjestelmäämme haastavat osakeyhtiömalli ja omistajien toteuttama ohjaus. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat toiminnallista vapautta, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen blogissaan.