Ajankohtaista

Osaamisen kasvattaminen, tieteen ja koulutuksen arvostuksen lisääminen, korkeakoulujen toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä on lista tärkeimmistä asioista, jotka kevään eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien pitää korkeakoulutuksen osalta ratkaista.

Opettajien määrä suhteessa oppijoiden määrään on yksi keskeisistä kriteereistä, kun arvioidaan opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Opetusryhmien kokoa pienennettiin monen vuoden ajan, mutta nyt ryhmäkoot ovat valitettavasti kääntyneet jälleen kasvuun (vipunen.fi).

Tänään 24.1.2019 vietetään kautta aikojen ensimmäistä kansainvälistä koulutuksen päivää. Erinomainen juttu. YK:n yleisistunto hyväksyi viime joulukuussa 59 jäsenmaan esityksen siitä, että koulutus ansaitsee oman merkkipäivän.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on reilut 150 000. Opiskelemaan hakeudutaan perusopetuksen jälkeen yhteishaun kautta, ja muille hakijoille jatkuva haku on käytössä ympäri vuoden. Vuosittain noin 50 000 opiskelijaa aloittaa joko ammatilliset perusopinnot tai eri tavoin koostetut ammatilliset opinnot.

Likipitäen kaikissa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä korostetaan hyvän johtamisen merkitystä ja ensisijaista tärkeyttä. Johtamiseen pitäisi panostaa lisää, mutta todellisuudessa siitä leikataan eikä johtamistyötä ole enää mahdollista hoitaa työajan puitteissa.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa. Samalla kansa ikääntyy. Vain reilu 40 prosenttia maassa asuvista on töissä. Työtehtävät ja ammatit ovat murroksessa. Teknologian vaikutuksesta ammateista muuttuu tai katoaa 10–20 vuoden sisällä yli kolmannes. Miten käy Suomen kilpailukyvyn?

Koululle ja koulupäivän kehittämiselle asetetaan kovia tavoitteita. Koulupäivän aikana tulisi ratkaista lasten liikkumattomuus, pelastaa hyvinvointi ja löytää harrastus kaikille. Varmaan koulussa olisi hyvä kaikkien oppiakin.

Pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on jatkunut pitkään, mutta markkinavoimat eivät ole jostain syystä toimineet varhaiskasvatussektorilla kysynnän ja tarjonnan lain edellyttämällä tavalla.

Uusi vuosi on alkanut. Kaikkein tärkeintä on katsoa tulevaisuuteen mahdollisuuksien kautta.

Vuosi on vanhan sanonnan mukaisesti paketissa ja saaliit säkissä. Usein tässä kohtaa on tapana katsoa kuluneen vuoden tapahtumia, hyristä tyytyväisyyttään tai luvata itselleen jotain parempaa kuin, mitä vuosi toi tullessaan – tai jotain siltä väliltä.

Jouluun liittyy poikkeuksellisen vahvasti tunnetta. Varsin monet meistä odottavat kovasti joulua.

Varhaiskasvatuksen merkitys oppimiseen on ymmärretty aivan uudella tavalla Suomessa muutaman viime vuoden aikana.

Yksityisen varhaiskasvatuksen asema ja merkitys olivat viime viikolla esillä Lapin Kansan ja Satakunnan kansan mielipidekirjoituksissa. Hyvinvointialan HALI ry:n johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki epäili, että varhaiskasvatuksen opettajia edustava OAJ väheksyy yksityistä varhaiskasvatusta ja jarruttaa muutosta, jossa kunnallisten järjestäjien rinnalle on tullut yksityisiä palveluntuottajia.

Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee. Ilman rahaa se ei kuitenkaan onnistu. Tällä viikolla budjetista päättävät kansanedustajat ovat jättämässä monta tärkeää rahoituspäätöstä seuraavalle hallitukselle.

OAJ:n kannalta merkittävimpiä asioita päättymässä olevan vuoden osalta ovat koko jäsenkuntaamme koskevat työ- ja virkaehtosopimukset. Monipolvisten vaiheiden jälkeen kaikki toimialallamme työskentelevät saivat samat korotukset kuin kautta linjan tapahtui suomalaisilla työmarkkinoilla.