Ajankohtaista

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Sitä edeltää Lapsen oikeuksien teemaviikko, jonka tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista.

Miten Suomi pärjää kansainvälisesti, jos koulutusjärjestelmiä verrataan koulutukseen panostamisen, varhaiskasvatuksen ja korkeakoulututkintojen suorittaneiden osalta?

Rehtoreiden työtaakka ja alaisten määrä on suuri poikkeusoloista huolimatta. Miten jatkuville palkattomille ylitöille saadaan stoppi, ja tuki työssä jaksamiselle kohdalleen, pohtii blogikirjoituksessaan OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.

Akava Works selvitti vuoden 2020 syyskuussa, kuinka akavalaisten työn teon tavat ja työn kognitiivinen kuormitus ovat muuttuneet verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Eri toimialojen välillä on havaittavissa merkittäviä eroja työn kuormittavuuden muutoksissa.

OAJ tekee kaikkensa, jotta päättäjät ottavat järjestömme perustellut kannat huomioon koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. OAJ:n kannat muodostetaan järjestön toimielimissä demokraattisesti. Esimerkiksi tavoite niin sanottujen oman ryhmän tuntien lisäämisestä on aikoinaan lähtenyt liikkeelle jäsenistön aloitteesta, ja se on linjattu OAJ:n toimikunnissa ja myöhemmin hallituksessa, kirjoittaa erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.

Tasa-arvoinen, laadukas ja korkeatasoinen koulutus on yksi keskeisimmistä Suomen menestyksen peruskivistä, jota on vaalittava, mutta myös kehitettävä aktiivisesti. Vahvaan perustaan investoimalla saadaan osaavaa nuorisoa työelämään ja korkea-asteen koulutukseen. Kehittämistä on tehtävä palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan yhteisponnisteluin, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

OAJ tekee jäsenilleen erilaisia kyselyitä, joista yksi Fiilismittari. Sen avulla selvitetään jäsenten hyvinvointia. Vastauksia käytetään esimerkiksi työsuojelukoulutusten suunnittelussa. Fiilismittari kaipaa lisää vastaajia ja erityisasiantuntija Sari Melkko kehottaa blogissaan jäseniä klikkaamaan itsensä Fiilismittariin ja vastaamaan viikkokysymyksiin.

Suomesta halutaan hallitusohjelmissa ja juhlapuheissa tehdä koulutuksen kärkimaa, ja kaikki eduskuntapuolueet ovat kertoneet luottavansa osaamiseen. Mutta löytyykö sanoille katetta, kun päätetään rahasta? OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo vertailee Suomen koulutuspanostuksia kansainvälisesti.

Osaavat opettajamme ovat vaikeina korona-aikoina ponnistelleet valtavasti, jotta opetus on saatu jatkumaan läpi korona-ajan. Maailmalla korona on kuitenkin sulkenut koulut yli 1,5 miljardilta lapselta. Siksi me OAJ:ssä haluamme tänäkin vuonna tehdä hyvää ja auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat, kirjoittavat Jenni Arnkil ja Kaj Raiskio.

Kuntien tulevaisuus näyttää taloustilanteen ja väestörakenteen osalta haastavalta. Jos haluamme jatkossakin tarjota maailman laadukkainta opetusta lapsillemme, kuntarakennetta on uudistettava, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

Hyvällä johtamisella voi työhyvinvoinnin lisäksi saavuttaa muun muassa taloudellista etua, sillä hyvinvointi vähentää esimerkiksi sairauspoissaoloja. Hyvällä johtamisella on vaikutusta myös työyhteisöön ja työn iloon, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick blogissaan.

Maailma muuttuu. Siinä muutoksessa ammattijärjestöjen pitää olla eturintamassa. Me nuoret haluamme olla mukana rakentamassa tulevaisuuden ammattijärjestöä, kirjoittaa opettajaksi opiskelevien SOOLin puheenjohtaja Saana Ylikruuvi.

Etäopetus on sujunut pääsääntöisesti hyvin. Kiitos opettajat, etäkoulussa on tehty ihmeitä. Nämä viestit toistuivat keväällä otsikoissa. Nyt koronakoulukeskustelussa on siirrytty poikkeusjärjestelyiden täyttämään hybridisyksyyn. Olennaista on satsata opetuksen laatuun ja siihen, että opettajalla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso.

Vaikka sopimukset saatiin pitkän ja vaikean neuvottelukierroksen jälkeen neuvoteltua, työ ei lopu siihen. Kaikesta ei neuvottelujen kuluessa päästä yhteisymmärrykseen, joten yhteisiä näkemyksiä haetaan työryhmistä, jotka käynnistyvät syyskuun aikana, kirjoittaa OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Missä menee raja hyväksyttävän ja vastuuttoman työkäyttäytymisen välillä? Kenen vastuulla on puuttua epäasialliseen ja häiritsevään käyttäytymiseen? Työhyvinvointityöryhmä avaa teemaa blogikirjoituksella.