Ajankohtaista

Kuvittele, että sinun pitäisi päättää, mitä Suomessa on seuraavien neljän vuoden aikana tehtävä, jotta maamme asukkaat vauvasta vaariin ja vielä lukuisat sukupolvet meidän jälkeemme olisivat tyytyväisiä ja saisivat asua turvallisessa ja terveellisessä hyvinvointivaltiossa.

Kotouttamisesta puhutaan yleensä siten, että maahanmuuttajat pitäisi kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhutaan ”maassa maan tavalla”- olemisesta. Mitä ”maan tavalla” tarkoitetaan?

Historiassa joskus on saattanut olla niin, että joku henkilö on selviytynyt aikanaan käymänsä peruskoulutuksen turvin koko työuransa. Opettajien ja rehtoreiden tai alamme muiden esimiesten osalta näin ei ole koskaan ollutkaan, mutta siitä huolimatta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen on jatkuvasti ollut pirstaleista, jopa sattumanvaraista.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Suomeen on muodostunut ja muodostumassa osaamiskeskittymiä, joissa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja työelämän erilainen osaaminen keskittyy vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

Yhdellä ihmisellä on suuri päätösvalta silloin, kun hän on ministeri. Ministerin valtaa rajoittaa oikeastaan vain hallitusohjelma, jonka toteuttamisesta hän oman sektorinsa osalta vastaa. Niin kauan kuin hallitusohjelma toteutuu, eikä ministeri tee sen vastaisia toimia, hänellä on valta päättää, mitä työryhmien tai asiantuntijoiden ehdotuksista hän vie eteenpäin.

Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Leikkausten vuoksi opetustunteja on vähennetty, opettajia irtisanottu ja opetusryhmiä suurennettu.

Opettajan työ on yksi tärkeimmistä ammateista, kun puhutaan vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden kannalta merkittävästä työstä. Pienet, alle kouluikäiset lapset tarvitsevat pedagogisesti koulutetut, osaavat ja sensitiivisyyden merkityksen ymmärtävät opettajat. Ei ole yhdentekevää kuka opettaa lasta tavoitteellisesti toimimaan ryhmässä ja säätelemään tunteitaan, kenen kädet auttavat pukeutumaan tai silittävät kannustavasti.

Yhteistoimintalakien tarkoitus on varmistaa, että henkilöstö saa tietoa työhön ja työyhteisöön vaikuttavista asioista ja että erilaiset muutokset käsitellään työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa ennen niiden toteuttamista. Nykyisin lakien tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu. Lakeihin tarvitaankin kokonaisuudistus.

Hyvä äänestysikäinen henkilö. Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Olen vanhempieni ainoa poika. Äiti hoiti minut ja siskoni, kunnes aloitimme koulun. Vanhempani ovat itse käyneet vain peruskoulun, eikä se riitä työllistämään heitä. Mitä minusta tutkimustulosten valossa isona tulee?

Olemme jälleen juuri saaneet kiitosta suomalaisen koulutuksen ja koulutusosaamisen tasosta ja laadusta. Yli ISTP2019 -huippukokous nostaa esille jälleen kerran koulutusviennin mahdollisuudet.

Rehtorin työaika ei enää riitä rehtorin ydintehtäviin. Syy siihen ja rehtorien uupumiseen on eduskunnassa ja sen tekemissä päätöksissä. Väite voi tuntua etäiseltä, mutta väitän silti ja perustelen.

Lukion rahoitusta yritettiin huonoin tuloksin uudistaa vuosina 2014–2015. Uudistusyritys painottui tulosohjaukseen ja tehokkuuteen, jotka eivät lukiokoulutuksen kehittämisen kannalta olleet perusteltuja tavoitteita. Uudistuksessa oli luotu monimutkaisia rahoituselementtejä estämään opiskelun keskeyttämisiä ja opintojen pitkittymistä, vaikka tällaisia ongelmia lukioissa ei edes ollut. Eduskuntakäsittelyssä uudistuksen tie nousi pystyyn ja rahoitusmalli jäi ennalleen.

Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Miten olisimme voineet ehkäistä tämän edes osittain? Miten syrjäytyneiden määrä saadaan laskemaan opetuksen keinoin?

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö muuttaa toimintaa oppilaitoksissa. Entinen oppituntikeskeinen tapa opettaa on tarkoitus muuttaa opiskelijan yksilöllisen oppimisen tukemiseen perustuvaksi toiminnaksi. Opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen tulee konkreettisesti tunnistaa ja tunnustaa.