Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee. Ilman rahaa se ei kuitenkaan onnistu. Tällä viikolla budjetista päättävät kansanedustajat ovat jättämässä monta tärkeää rahoituspäätöstä seuraavalle hallitukselle.
Eduskuntavaaleihin on enää neljä kuukautta. Vaalipaneeleissa puolueet ovat jo yltyneet lähes huutokauppaan ja lupaamaan lisää rahaa koulutukseen. Hyvä niin, mutta nykyiset kansanedustajat pääsevät vielä pelkkien lupausten sijaan ihan oikeasti päättämään siitä, mihin yhteisiä varoja käytetään. Eduskunta kun käy vielä tällä viikolla keskustelua ensi vuoden budjetista.
OAJ ehdotti lähiopetukseen lisäpanostusta
OAJ oli kuultavana vuoden 2019 budjetista useita kertoja eri valiokunnissa. Korostimme erityisesti tasa-arvorahan merkitystä oppimisen tuen puutteiden paikkaajana sekä joustavan perusopetuksen lisärahoituksen tarvetta. Lisäksi esitimme keinoja ja rahoitusta muun muassa ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen vahvistamiseen sekä jatkuvaan oppimiseen panostamiseen.
- Tutustu OAJ:n syyskuiseen budjettilausuntoon
- Lue OAJ:n lausunto ammatillisen koulutuksen rahoituksesta
Nyt päättäjät jakavat joululahjarahaa
Käytännössä hallitus on jo syksyn budjettiriihessä lyönyt lukkoon yli 99 prosenttia ensi vuoden budjetista. Jakamatta on enää ”joululahjaraha”, jonka käytöstä päättää eduskunta.
Vaalipuheiden ja tekojen ristiriita hämmentää
Valtiovarainvaliokunnan mietintö joululahjapotin kohdentamisesta syntyi viime perjantaina. Mietinnön pohjalta jaettavat 60 miljoonaa euroa on valtiontalouden kokonaisuudessa tietenkin pikkusumma. Se vastaa noin promillea koko budjetista, eikä sillä ihmeitä saada aikaan.
Silti vaalipuheiden ja tekojen ristiriita hämmentää. Valtiovarainvaliokunta on antamassa joululahjarahoista vain kymmenyksen koulutukseen, ja se on vähän.
Pientä lisärahoitusta on tulossa esimerkiksi koulujen kerhotoimintaan, koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, nuoren työpajatoimintaan, lasten liikunnan edistämiseen varhaiskasvatuksessa sekä sisäilmasairauksien tutkimukseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Moni tärkeä asia jäi kokonaan ilman kaivattua lisärahoitusta. Viisaalla rahoituksen kohdentamisella olisi voinut olla sellaista vaikuttavuutta, että lisäresursseilla oltaisiin voitu paikata pahimpia leikkausten aiheuttamia valuvikoja.
Koulutuksen rahoitus laskee myös ensi vuonna
Tällä hallituskaudella koulutuksen pysyvästä rahoituksesta on leikattu lähes 900 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset leikkaukset ovat kohdentuneet ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi perusrahoitusta on kaikilla koulutusasteilla hivutettu pikkuhiljaa alaspäin muun muassa indeksijäädytyksillä ja muilla kustannusleikkureilla.
Vaikka myös hyviä uudistuksia on tehty, ei karuilta faktoilta voi sulkea silmiään: monen kärkihankkeen päättyessä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus on ensi vuonna yli 160 miljoonaa euroa pienempi kuin tänä vuonna. Tähän summaan ei ole edes laskettu mukaan indeksileikkauksia, jotka entisestään nakertavat esimerkiksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä.
Päättäjät, nyt katse rohkeasti tulevaisuuden ratkaisuihin!
Jokaisen eduskuntavaaleissa ehdolle lähtevän on tehtävä arvovalinta. Pysäytetäänkö koulutuksen rahoituksen tasonlasku ja tehdäänkö siihen merkittävät lisäpanostukset?
On aika avata silmät tosiasioille. Koulutuksessa, kasvatuksessa, tieteessä ja tutkimuksessa on miljardien rahoitusvaje.
Jos haluamme rakentaa Suomelle hyvää tulevaisuutta, tätä rahoitusrahoitusvajetta on paikattava. Sitä ei tehdä yhdessä yössä, eikä sitä kannata odottaa yllätyslahjana pukinkontista. Riittävän rahoituksen saavuttaminen vaatii tulevilta päättäjiltä tahtoa ja rohkeutta tehdä päätöksiä, joilla turvataan koko yhteiskuntamme tulevaisuuden menestys.
Jos haluamme ratkaista syrjätymisen, ilmastonmuutoksen tai vaikkapa työn murroksen aiheuttamia ongelmia, tarvitsemme laadukasta, tasa-arvoista ja riittävästi resursoitua kasvatusta, koulutusta, tiedettä ja tutkimusta.
Heljä Misukka
OAJ:n koulutusjohtaja
Twitter: @HMisukka
