Lukiodiplomi kaipaa kehittämistä – tässä 4 syytä

Viime perjantaina valmistui eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö liittyen lakiesitykseen ylioppilastutkinnon järjestämisestä. OAJ:ssäkin odotimme sivistysvaliokunnan kantaa asiaan mielenkiinnolla, sillä lakiesityksessä esitettiin, että ylioppilastutkinto muodostuu vähintään viidestä kirjoitetusta aineesta.

OAJ lausui lakiesityksestä marraskuussa. Ehdotimme, että lukiodiplomi voisi korvata yhden kirjoitettavista aineista.

Lienee perusteltua avata syitä OAJ:n esityksen takana ja myös pohtia mitä kaikkea lukiodiplomin kehittämisellä olisi mahdollista saavuttaa.

Ylioppilastodistuksen painoarvon kasvattaminen uhkaa jättää taito- ja taideaineet paitsioon

Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti lukiokoulutusta on uudistettu nopeasti ja isosti. Tavoitteena on ”kirkastaa lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta korkeakoulutukseen johtavana opintoväylänä”.

Sammaleet karistetaan isoistakin kivistä uudella lukiolailla ja lailla ylioppilastutkinnon järjestämisestä sekä asetuksilla. #Uusilukio-hanke viimeistellään uudella Opetushallituksen laatimalla opetussuunnitelmalla, joka astuu voimaan elokuussa 2021.

Samaisen Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeen mukaisesti korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa siten, että vähintään puolet opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella vuonna 2020 (pois lukien tietyt koulutusohjelmat). Uudistus lisää ylioppilastodistuksen painoarvoa merkittävästi. Se vaikuttaa väistämättä lukio-opiskelijan lukioaikaisiin valintoihin ja opinto-ohjelman suunnitteluun.

Tässä yhtälössä ne aineet, joita ei kirjoiteta ylioppilastutkinossa, ovat helposti häviäjiä. Opiskelija ymmärrettävästi panostaa opinnoissa niihin aineisiin, josta hyötyy jatko-opintoihin hakeutuessaan. Onko siis järkevää panostaa lukiodiplomiin?

Lukiodiplomin suorittamisesta pitää olla hyötyä

Otetaanpa esimerkki nykytilanteesta: Lauri aloittaa taiteen harrastamisen alakouluiässä taiteen perusopetuksen oppilaitoksessa. Hän hakeutuu erityisen tehtävän saaneeseen taidepainotteiseen lukioon ja opiskelee kyseisen taideaineen opintoja tuplasti yli valtakunnallisen oppiaineen kokonaismäärän.

Laurilla on taskussaan myös todistus taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Tätä pitkän harjoittelun ja kovan työn kautta saavutettua osaamista hän osoittaa monipuolisella näytöllä laatiessaan lukiodiplomin.

Saako Lauri suorituksestaan mitään hyötyä? Todennäköisesti ei, koska diplomia ei huomioida kuin harvan korkeakoulun opiskelijavalinnassa.

Sivistysvaliokunnalta tukea lukiodiplomin kehittämiselle

Uunituoreessa mietinnössään sivistysvaliokunta puoltaa vahvasti lukiodiplomin kehittämistä.

”Valiokunta katsoo, että taito- ja taideaineille ominaiset tiedon tuottamisen tavat tulee nähdä uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. On tärkeää, että jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi riippumatta siitä, missä lukiossa hän opiskelee,” mietinnössä todetaan.

Sivistysvaliokunta: Opiskelijalle lukiodiplomi on hyvä tapa osoittaa omia vahvuuksiaan monipuolisesti.

Valiokunta myös toisti jo aiemmassa mietinnössä esittämänsä kehotuksen, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi.

”Opiskelijalle lukiodiplomi on hyvä tapa osoittaa omia vahvuuksiaan monipuolisesti. Valiokunta edellyttää, että lukiodiplomien kehittämistä jatketaan niiden aseman vahvistamiseksi ottaen huomioon myös niiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa,” sivistysvaliokunta toteaa.

Neljä syytä kehittää lukiodiplomia

Lukiodiplomin suorittamisella pitää OAJ:n mielestä olla vastaava merkitys jatko-opintoihin hakeuduttaessa kuin muilla oppiaineilla ylioppilaskokeessa. Vain harvat korkeakoulut hyväksyvät lukiodiplomin näytöksi osaamisesta opiskelijavalinnan yhteydessä siksi, että opiskelijoilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia suorittaa lukiodiplomia.

Lukiodiplomin suorittamisella pitää OAJ:n mielestä olla vastaava merkitys jatko-opintoihin hakeuduttaessa kuin muilla oppiaineilla ylioppilaskokeessa.

Mitä kaikkea lukiodiplomin kehittämisellä voidaan saavuttaa?

1. Osaaminen näkyväksi. Lukiodiplomin laatiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta sekä kykyä arvioida omaa työskentelyä ja ennen kaikkea osaamista. Harrastuneisuuden tai opiskelun kautta (opinahjoon katsomatta) saavutettu osaaminen ja työskentelytaito saadaan näkyväksi sekä arvioiduksi.
   
   
2. Yleissivistys. Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukiodiplomin kehittämisellä kannustetaan opiskelijoita opiskelemaan ja antamaan näyttöä osaamisestaan monipuolisesti. On tärkeää, että myös taito- ja taideaineet nähdään vahvana osana yleissivistävää lukiokoulutusta.
   
   
3. Apu opiskelijavalintoihin. Korkeakoulut voivat hyödyntää lukiodiplomia opiskelijavalinnassaan. Esimerkiksi opettajankoulutukseen hakeuduttaessa lukiodiplomi olisi erinomainen keino osoittaa osaamista, josta on varmasti hyötyä opettajankoulutuksessa ja työelämässä.
   
   
4. Taito- ja taideaineet esiin. Luovuus, lahjakkuus, käden taidot, yrittäjämäinen asenne ja itsensä likoon laittaminen ovat niitä taitoja, joita työelämässä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tarvitaan muun lukiokoulutuksessa hankitun osaamisen lisäksi. Tätä osaamista ja taitoa on pystyttävä tuomaan näkyväksi ylioppilaskokeeseen rinnastuvalla lukiodiplomilla.

Miten asiassa päästäisiin eteenpäin?

Lukiodiplomin valtakunnallinen saavutettavuus olisi ratkaistavissa hyödyntämällä erityisen tehtävän saaneita lukioita ja lukioiden kehittämisverkon eli LUKE:n oppilaitoksia. Ne voisivat toimia lukiodiplomien alueellisina tukikeskuksina diplomien tarjoamisen, diplomia edeltävien opintojen sekä ohjauksen ja arvioinnin osalta.

Arviointiin liittyen tulee selvittää Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) rooli mahdollisena diplomitöiden lopullisena arvioijana. Näin YTL saisi myös taito- ja taideaineiden osaamista riveihinsä, joka ei varmasti olisi haitaksi oppiainerajat ylittävien tehtävien osalta ylioppilastutkintoa uudistettaessa. Myös korkeakoulujen edustajat tarvitaan mukaan tähän keskusteluun.

Kääritään hihat!

Nykyään noin 20 prosenttia ylioppilaista on kirjoittanut neljä ainetta. Heistä monelle viiden aineen kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Monella heistä olisi mahdollisuus osoittaa osaamistaan suorittamalla lukiodiplomi yhtenä kirjoitettavista aineista.

Vastaavasti monelle ammatillisen kaksoistutkinnon suorittajille viiden aineen kirjoittaminen on kova vaatimus ammatillisen tutkinnon lisäksi. Heille olisi luontevaa suorittaa lukiodiplomi, jolla antaa näyttöä lisäosaamisestaan. Lukiodiplomien muotoja pitää tässä yhteydessä uskaltaa ajatella myös paljon laajemmin ammatillisen koulutuksen ulottuvuudet huomioiden.

Tänä vuonna on kulunut tasan 20 vuotta siitä, kun lukiodiplomit otettiin käyttöön Suomessa. Pyöreiden vuosien kunniaksi on aika kääriä hihat ja ottaa seuraava askel lukiodiplomien kehittämisessä alkavalla hallituskaudella.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on viipymättä annettava tehtäväksi lukiodiplomikokonaisuuden selvittäminen sekä kehittäminen myös siten, että lukiodiplomi voi tulevaisuudessa vastata ylioppilaskirjoituksissa suoritettua koetta.

Tuomo Laakso

OAJ:n erityisasiantuntija
Twitter: @Tuomo1Laakso 

Mikä ihmeen lukiodiplomi?

• Lukiodiplomit kehitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän vuonna 1993 jättämän mietinnön pohjalta. Ne otettiin käyttöön vaiheittain lukuvuodesta 1999-2000 alkaen.

• Lukiodiplomin tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan taito- ja taideaineissa sekä täydentää päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen antamaa arviointitietoa osaamisestaan.

• Voimaan astuvan lukiolain mukaan lukiodiplomeja voidaan tarjota myös muissa kuin nykyisissä aineissa. Opetushallitus vastaa ohjeista ja laatii valtakunnallisesti yhdenvertaiset käytännöt lukiodiplomin suorittamisesta. Tällä varmistetaan yhdenvertaiset käytännöt.

• Lukiodiplomin arvioi aina kaksi opettajaa, opiskelijan oma opettaja ja joku toinen saman aineen opettaja. Lukiodiplomi on nyt päättötodistuksen liite.

• Opetushallitus selvitti diplomien suorittamista viimeksi vuonna 2011 julkaistussa selvityksessä (Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta, raportit ja selvitykset 2011:30). Sen mukaan 92,5 prosenttia suomen lukioista tarjosi vuonna 2010 yhden tai useamman lukiodiplomin suoritusmahdollisuutta. Useimmin tarjottiin kuvataiteen (88,5%), liikunnan (73,1%) ja musiikin (55,7%) lukiodiplomia. Heikoiten tarjottiin kotitalouden lukiodiplomia.

• Opetushallituksen selvityksessä kuvattiin myös esille tuotuja kehittämisnäkökulmia. Yksi näistä oli se, että lukiodiplomin asemaa tulisi parantaa ja sen tuomaa hyötyä opiskelijalle varmistaa ja ehkä lisätäkin. Lukiodiplomien suorittajien kokonaismäärä on pysynyt kutakuinkin samana tänä kahdenkymmenen vuoden aikana (Opetushallitus).