• logo
  • logo

Ohjaus on jatkuvan oppimisen tukipilari

27.11.2019 - 07.00 Blogi
Kuvituskuva

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys jatkuvan oppimisen merkityksestä yhteiskunnallemme. Rinteen hallitus uudistaa jatkuvaa oppimista sekä parlamentaarisesti että kolmikantaisesti. Uudistus on tervetullut, mutta sitä ei voi toteuttaa ilman resursseja ja kattavien ohjauspalvelujen kehittämistä, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen blogissaan.

Osaamisen kehittäminen on päivän sana. Aikuiskoulutus, tai nykytermein jatkuva oppiminen, on noussut suureen arvoon. Digitalisaatio, globalisaatio, automaatio – siinä on kolme isoa muutosvoimaa, jotka myllertävät työelämää. Ilman uuden oppimista ja osaamisen kehittämistä muutoksesta ei selviydytä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt jatkuvan oppimisen uudistamishankkeen. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriössä on perustettu työryhmä miettimään osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta työllisyysasteen nostamiseksi. Kummassakin ministeriössä tavoite on hyvä. Jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen onkin ehdottomasti suunnattava rahoitusta valtion rahakirstusta, jotta uudistamistyö voi oikeasti alkaa. Ensimmäiseksi ohjauspalvelut olisi saatava kuntoon.

Tukea, tietoa ja aikaa

Ohjauksen periaatteena on antaa opiskelijalle tuen ja tiedon lisäksi aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Opettajan työn keskiössä on ohjauksellinen ote. Ohjauksen merkitys korostuu nivelvaiheessa, jolloin nuori etsii suuntaa tulevaan.

Aikuisena moni tarvitsee niin opintoihin kuin uraankin liittyvää ohjausta esimerkiksi ammatinvaihtotilanteessa. Se on tärkeässä roolissa myös erityisryhmien edustajille, kuten maahanmuuttajille ja heille, joilla on alhainen pohjakoulutus. He tarvitsevat ohjausta päästäkseen opinpolulle ja elämässä eteenpäin. Ohjaus onkin jatkuvan oppimisen tukipilari.

Opetushenkilöstöllä ohjauksellinen ote ja työelämäyhteydet

Hallitusohjelmaan on kirjattu elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittäminen. Kehitettävää riittää. Työhallinnolla on omat ohjauspalvelunsa, ja oppilaitokset tekevät ohjausta työkseen. Ongelmana on, että nämä kaksi maailmaa eivät välttämättä aina kohtaa.

TE-palvelujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulisikin vahvistaa ura-, ohjaus- ja neuvontapalveluissa alueellisesti. Oppilaitoksilla on valmiina osaava opetushenkilöstö, tilat ja laitteet.

Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on erityisesti erityisryhmien ohjausosaamista. Oppilaitosverkosto kattaa koko maan, ja koulutus on helposti saavutettavaa.

Opettajilla on jo valmiina työssään ohjauksellinen ote, ja heillä on yhteydet myös työelämään. Heillä on tietoa alueellisista työmarkkinoista sekä erilaisista mahdollisuuksista itsensä kouluttamiseen ja kehittämiseen. Näitä vahvuuksia työhallinnon tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin työllisyyttä edistävissä toimissaan.

Tuovi Manninen

OAJ:n erityisasiantuntija

Tuovi Manninen
Tuovi Manninen