• logo
  • logo
Oppivelvollisuus

Sadan vuoden velvollisuus

06.11.2019 - 07.15 Blogi
Kuvituskuva

Suomen menestystarina sivistyksen mallimaaksi ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on vaatinut rohkeita ratkaisuja. Isojen ja rohkeiden ratkaisujen äärellä ollaan myös nyt, kun oppivelvollisuutta uudistetaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Pauliina Viitamies blogissaan.

Suomen menestystarina köyhästä uudesta valtiosta korkean sivistystason mallimaaksi on ollut huikea. Se on vaatinut isoja ja rohkeita ratkaisuja monesti reilun sadan vuoden aikana. Koulutuksella ja sivistyksellä on ollut suuri merkitys koko hyvinvointiyhteiskunnan syntymisessä.

Koulutuksella ja sivistyksellä on ollut suuri merkitys koko hyvinvointiyhteiskunnan syntymisessä.

Viime vuosina on jouduttu heräämään todellisuuteen. Todellisuuteen, jossa meillä on liian monta sellaista ihmistä, jotka eivät ole opiskelemassa, työelämässä tai eläkkeellä, mutta jotka ikänsä puolesta kuuluisivat johonkin näistä. Puhutaan ”kadonneista työmiehistä”, sillä nämä lähes 80 000 työikäistä ovat juuri miehiä. Ongelma ei tietenkään ole vain miesten.

Oppivelvollisuuden laajentamisella on positiivisia vaikutuksia työllistymiseen

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat eivät tahdo tänä päivänä enää työllistyä ja juuri suomalaisten osaamistason nosto on nähty välttämättömänä toimena sille, että yhä useampi suomalainen saa töitä ja osallistuu yhteiskunnan pyörittämiseen. Tämä on myös Rinteen hallituksen tärkein syy sille, että se on päättänyt pidentää oppivelvollisuutta.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat eivät tahdo tänä päivänä enää työllistyä.

Yleinen oppivelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1921. Muutosta luonnollisesti vastustettiin. Uudistuksen pelättiin heikentävän vanhempien kasvatusroolia, sitä pidettiin kalliina, eikä sitä pidetty hyvänä, että lapsia velvoitettaisiin koulunkäyntiin. Samoja perusteluita kuulee nyt, lähes sata vuotta myöhemmin, kun oppivelvollisuutta halutaan uudistaa.

Velvollisuus oppia on oikeus saada oppia

Uudistukselle on perusteensa. OAJ on ollut vahvasti tukemassa uudistusta ja on esittänyt myös oman mallinsa valmistelun pohjaksi. Vaikuttamistyö opetus -ja kulttuuriministeriön valmistelemaan hallituksen esitykseen jatkuu ja OAJ:n kannat ovat muodostuneet toimikuntien käsittelyissä, kuten aina. Näitä näkemyksiä OAJ:n edustaja vie eteenpäin OKM:n valmisteluryhmässä.

OAJ pitää tärkeänä, että oppivelvollisuuden uudistaminen antaa nuorille nykyistä paremmat edellytykset oppia ja opiskella omien edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti. Toisen asteen keskeyttämiset johtuvat monesti liian vähäisestä ja liian myöhäisestä tuesta. Tämän vuoksi OAJ ehdottaa jatko-ohjausvelvoitteen säätämistä lakiin sekä opinto-ohjaaja- ja opettajamitoitusta perus- ja toiselle asteelle.

Toisen asteen keskeyttämiset johtuvat monesti liian vähäisestä ja liian myöhäisestä tuesta.

Velvollisuus oppia on myös oikeus saada oppia.

Pauliina Viitamies

OAJ:n erityisasiantuntija

Jaa
Pauliina Viitamies
Pauliina Viitamies