• logo
  • logo
Työaika

Blogi: Tukkanuottasilla jäsenten edun puolesta

28.08.2019 - 13.37 Blogi
Kuvituskuva

Vuosityöaikaan siirtyminen on esimerkki siitä, että ammattijärjestön on reagoitava opetusalalla tapahtuviin muutoksiin. Suurten muutosten keskellä avainasemassa on tilanteen jatkuva seuranta. Vain siten epäkohtiin voidaan puuttua ja varmistaa jäsenten edun toteutuminen. 

Opettajat tukkanuottasilla järjestönsä kanssa, otsikoi Yle tänään julkaistun juttunsa. Jutussa käsitellään ammatillisen koulutuksen vuosityöaikajärjestelmää.
 
OAJ:ssä tiedetään, että vuosityöaikasopimus ei ole täydellinen – täydellinen ei ole mikään muukaan sopimus. Siksi niihin haetaan tulevallakin sopimusneuvottelukierroksella parannuksia.
 
Pureudun nyt muutamaan Ylen jutussa esiin nousseeseen kysymykseen ammatillisen koulutuksen vuosityöajasta. Moniin kysymyksiin löytyy vastauksia myös OAJ:n verkkosivujen Työelämäoppaasta.

Miksi vuosityöaikaan siirryttiin?

Ammatillisessa koulutuksessa vuosityöaikaan siirtymiseen vaikutti meidän jäsenten edustajien halu turvata ammatillisten opettajien työpaikat. Niitä uhkasivat samaan aikaan sekä päättäjien tekemät rahoitusleikkaukset että ammatillisen koulutuksen reformi. Lisäksi oli tarpeen selkeyttää ja yhtenäistää sopimuksia.
 
Tavoite vuosityöaikaan siirtymisestä syntyi kuten neuvottelutavoitteet yleisestikin. Ensin asiaa käsiteltiin valtakunnallisten yhdistyksen hallituksessa ja päätettiin tuoda se osaksi ammatillisten opettajien OAO:n neuvottelutavoitteita.

Tiesimme, että opetusvelvollisuuksiin perustuva järjestelmä olisi aiheuttanut isoja ongelmia jäsenillemme aikuisten ja nuorten lainsäädännön yhdistyessä, oppituntikäsitteen poistuessa sekä koulutuksen ja osaamisen hankkimisen siirtyessä aikaisempaa enemmän työpaikoille. OAO:n neuvottelutavoitteita valmistelivat jäsenten edustajat ensin tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa, ja sieltä ne tuotiin OAJ:n hallituksen päätettäväksi.

Neuvottelujen aikana neuvottelijat olivat aktiivisesti yhteydessä minuun OAO:n puheenjohtajana. Myös valtakunnallisten yhdistysten (AO, SKO, AKOL) johto pidettiin ajan tasalla. Kun neuvotteluissa tuli vastaan erilaisia vaihtoehtoja, neuvottelijat toivat jäsenten edustajien ratkaistavaksi, että mihin suuntaan neuvotteluissa edetään.

Kun neuvotteluissa tuli vastaan erilaisia vaihtoehtoja, neuvottelijat toivat jäsenten edustajien ratkaistavaksi, että mihin suuntaan neuvotteluissa edetään.

Kaikkia tavoitteita ei saatu toteutumaan täysimääräisinä. Arvioimme kuitenkin sopimusta hyväksyessämme, että tähän oli mahdollista päästä tässä vaiheessa ja totesimme, että parannuksia neuvotellaan seuraavilla kierroksilla.
 
Taustalla oli tietysti jo erittäin pitkäjänteinen koulutuspoliittinen vaikuttaminen, jolla OAJ turvasi satojen, ellei tuhansien, ammatillisten opettajien työpaikat, kun lakiin saatiin kirjaus opettajien roolista myös työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa.

Kun opetus on muuttumassa siten, että perinteistä oppituntirakennetta ei ole oppimistapahtumassa enää välttämättä ollenkaan, ei opettajan palkkauskaan voi enää perustua vain oppitunteihin. Toki niitä ainakin toistaiseksi edelleen pidetään. Uudella työaikajärjestelmällä mahdollistettiin se, että myös uudenlaisista työtehtävistä maksetaan palkkaa - oppitunnin käsite kun poistui ammatillista koulutusta koskevasta lainsäädännöstä kokonaan.

Laskiko vuosityöaikasopimus palkkoja?

Tiedämme, että on tapauksia, joissa ammatillisen opettajan palkka on nyt pienempi kuin se oli ennen siirtymistä vuosityöaikaan. Myös Yle nostaa jutussaan esiin tällaisen tapauksen.

Käytännössä palkat ovat laskeneet vain, mikäli työnantaja ei enää osta opettajalta lisätunteja samaan tapaan kuin aiemmin. OPV-järjestelmässä valtaosalla ammatillisista kokoaikaisista opettajista oli oikeus 24,5 viikottaiseen opetustuntiin ja sitä vastaavaan palkkaan. Vuosityöajassa heillä on oikeus 1500 työtuntiin ja niistä maksettavaan palkkaan. Vuosityöajassa tämä ”takuupalkka” on kuukaudessa noin 300 euroa korkeampi kuin OPV:ssa.

Vuosityöajassa ”takuupalkka” on kuukaudessa noin 300 euroa korkeampi kuin opetusvelvollisuuksiin perustuvassa työaikajärjestelmässä.

Vuosittainen työaika voi liukua 1 500–1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Yli 1 500 tunnin ylittävä työ korvataan tunti tunnista -periaatteella.

Onko etätyön mahdollisuus kaventunut?

Etätyön käsitettä ei ole missään opetusalan sopimuksessa. Kyse on työnantajan käytänteistä. Vuosityöaikajärjestelmässä työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan. Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut hänelle sidottua työaikaa. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Sitomatonta työaikaa pitää sopimuksen mukaan resursoida opettajalle todellisen tarpeen mukaan.

Keskustellen eteenpäin

Jäsenille ammatillinen reformi ja siirtyminen uuteen työaikajärjestelmään on suuri muutos, ja rahoitusleikkaukset ovat varmasti osaltaan vaikeuttaneet arkea ihan kaikissa oppilaitoksissa. Osassa oppilaitoksia työaikajärjestelmän muutos on sujunut sulavasti, ja heti alussa on löytynyt mielekkäät ja toimivat tavat esimerkiksi tehdä työaikasuunnitelmat, seurata työaikaa ja järjestää opetusta. Toisissa oppilaitoksissa siirtyminen uuteen on aiheuttanut enemmän kitkaa ja sopimusta on jopa sovellettu väärin. Ongelmatapauksissa jäsenen kannattaa olla yhteydessä omaan luottamusmieheen. Hän puuttuu asiaan välittömästi, ja jos luottamusmies tarvitsee apua, hän saa OAJ:n toimistolta kaiken tarvittavan tuen.

Ongelmatapauksissa jäsenen kannattaa olla yhteydessä omaan luottamusmieheen. Hän puuttuu asiaan välittömästi, ja jos luottamusmies tarvitsee apua, hän saa OAJ:n toimistolta kaiken tarvittavan tuen.

Tiedämme OAJ:ssä hyvin, että vuosityöaika herättää jäsenissä myös kritiikkiä ja että aiheesta keskustellaan niin sosiaalisessa mediassa kuin järjestön aktiivien kesken. Aihe puhutti myös toukokuussa valtuuston kokouksessa.

Edunvalvontaa ei voi tehdä - eikä tehdä - laput silmillä. Me jäsenten edustajat pidämme OAJ:n toimiston jatkuvasti kiinni koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten arjessa. Toimiston väki puolestaan pitää jäsenten edustajat esimerkiksi OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa, hallituksessa ja valtuustossa ajan tasalla esimerkiksi työnantajan kanssa käytävistä neuvotteluista ja sopimustulkinnoista. Samoin saamme väliaikatietoa siitä, miten opettajat kokevat työaikajärjestelmän muutoksen ammatillisissa oppilaitoksissa ja perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa olevilla kouluilla. Palautteen perusteella sopimuksen vääriä paikallisia tulkintoja pyritään korjaamaan ja on saatukin korjattua.

Me emme ole emmekä halua olla tukkanuottasilla jäsenten kanssa. OAJ:tä tarvitaan nimenomaan valvomaan ja rakentamaan jäsenten etua ja olemaan vahva yhteinen ääni työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Tänä lukuvuonna OAJ neuvottelee jälleen jäsentensä sopimuksista ja hakee ratkaisuja epäkohtiin. OAJ:n neuvottelijoille tavoitteet asetamme me jäsenten edustajat kentältä tulevan palautteen pohjalta; valtuustolla ja hallituksella on tässä merkittävä rooli.
 
Työnantajan neuvottelijat tulevat neuvotteluihin useimmiten lähes vastakkaisten tavoitteiden kanssa. Neuvotellen haetaan neuvottelutulosta, jonka hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää OAJ:n hallitus. On selvää, että neuvottelutulos on aina kompromissi. Ei ole realismia kuvitella, että saamme kaiken haluamamme – työnantajalla on myös omat tavoitteensa.

Päivi Koppanen

OAJ:n toinen varapuheenjohtaja

OAO:n puheenjohtaja

 

Tekstiä korjattu 28.8. klo 14.45: Korjattu virheellinen oppituntitermi työtunniksi.