• logo
  • logo
Koulutuksen rahoitus

Yritystukia ohjattava koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen

29.04.2019 - 13.10 Blogi
Kuvituskuva

Yritystuet muodostavat merkittäviä rahavirtoja kansantaloudessamme. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan valtion talousarviossa on noin miljardi suoria yritystukia ja kolme miljardia erilaisia verotukia yrityksille.

Kun vielä mukaan otetaan alennetut alv-kannat, ovat VM:n arvion mukaan yritysten verotuet noin 7 miljardia ja näin yritysten saamien tukien kokonaismäärä nousee vuositasolla 8 miljardiin.

Koska panostukset ovat näin merkittäviä, ne pitää kohdistaa koko kansantalouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti: yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, työntekijöiden osaamisen ja taitojen kehittämiseen sekä keksintöjen ja innovaatioiden tekemiseen ja käyttöönottoon.

Samalla on koko ajan pidettävä mielessä, että toimivassa markkinatilanteessa yritystuet ovat haitallisia ja vääristävät markkinoiden toimintaa. Tuet aiheuttavat helposti tehottomuutta ja hidastavat luontaista kehitystä, koska ne häiritsevät kysynnän ohjaavaa vaikutusta tuotantoon, investointeihin sekä tuote- ja palvelukehitykseen.

Monet tutkimuslaitokset kuten PT ja Etla ovat tuoneet esille, että nykymuotoinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja talouskasvua optimaalisesti. Se on hidastanut kilpailua ja kehitystä erilaisten yritysmuotojen sekä eri toimialojen välillä.

Tukijärjestelmästä avoin ja väliaikainen

Yritystukien tulee olla väliaikaisia katalysaattoreita tai stimulantteja, joiden myöntämiseen tulee asettaa yleiset ja toimialakohtaiset kriteerit. Tukien vaikutuksia tulee seurata ja arvioida jatkuvasti. Tukitoiminnalta tulee vaatia avoimuutta, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Jatkossa yritystukia tulee kohdistaa seuraaviin tavoitteisiin:

  • pienten yritysten syntyyn ja kasvuun,
  • uusien liiketoiminta-alueiden synnyttämiseen,
  • kestävän kehityksen edistämiseksi ja aikaansaamiseksi,
  • uusien toimijoiden saamiseksi markkinoille,
  • tuotannon ja toiminnan jalostusasteen nostoon,
  • markkinoiden toiminnan vahvistamiseen ja kehittämiseen,
  • kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseen, ei kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn turvaamiseen.

Kaikkien näiden tavoitteiden yhteinen nimittäjä on uuden osaamisen tarve. Tämän takia jatkossa osa yritystuista pitää kanavoida työvoiman osaamiseen ja taitojen kehittämiseen, jota tulee toteuttaa työelämän ja oppilaitosten (ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) välisellä koulutusyhteistyöllä.

Yritystukia ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluille

Seuraavan hallituskauden tulisi toimia siirtymäaikana, jonka lopputuloksena TEM:n 4 miljardin yritystuet on kohdistettu osaavan ja innovatiivisen työvoiman tuotantoon. Ammatillisen koulutuksen osalta luontevia kohteita tässä tehtävässä olisivat:

  • Työpaikoilla tapahtuvan opetuksen laadullinen ja määrällinen kehittäminen.
  • Opettajien joustavat työelämäjaksot: opettajat tekevät välillä oman ammattialansa töitä opetustyön sijaan tai molempia yhtä aikaa. Opettajat ovat apuna tasoittamassa yritysten suhdannehuippuja.
  • Kehitetään oppilaitosten opetustarjontaa ja -sisältöä niin, että ne vastaavat tarkemmin ja nopeammin työelämän odotuksiin ja tarpeisiin.

Vastaavasti korkeakoulutuksessa yritystukia tulisi kohdistaa:

  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdessä yritysten kanssa tekemään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
  • Korkeakoulujen opetushenkilöstön työelämä- ja tutkimusjaksojen mahdollistamiseen.

Lauri Kurvonen, erityisasiantuntija, OAJ
Vesa Ilves, tutkija, OAJ

 

Lauri Kurvonen
Lauri Kurvonen