Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät löytäneet yhteistä näkemystä yli 55-vuotiaiden työllisyystilanteen parantamiseksi. Eläkeputken korvaaminen ja muutosturvan parantaminen siirtyivät nyt hallituksen ratkaistavaksi. Selvää kuitenkin on, ettei työttömyysturvaa voi heikentää ilman riittävää kompensaatiota.
Viime viikolla kävi selväksi, etteivät työmarkkinakeskusjärjestöt löydä yhteistä näkemystä maan hallituksen toimeksiantoon yli 55-vuotiaiden työllisyystilanteen parantamiseksi. Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja KT Kuntatyönantajat antoivat totaalityrmäyksen palkansaajakeskusjärjestöjen esityksille työllistämistoimiksi, joilla mahdollinen työttömyysputken poistaminen olisi korvattu. Palkansaajien esityksillä muutosturvan parantamiseksi oli työnantajien näkemyksen mukaan liian suuri hintalappu.
Eläkeputki turvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti. Toki tätä etuutta nauttivat henkilöt ovat työskennelleet etupäässä alempaa koulutustasoa vaativissa ammateissa, mutta OAJ:n jäsenkunnasta lähes neljännes on yli 55-vuotiaita, joten täysin merkityksetöntä se ei meillekään ole. Hyvän asian kääntöpuolena on ollut se, että työnantajat ovat käyttäneet eläkeputken olemassaoloa perusteluna kokeneen työantajakaartin irtisanomisissa. Siksi tavoitteena on ollut yhteisesti löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Muutosturva hukassa – niin useimmiten myös ministeri
OAJ on esittänyt viimeisen viiden vuoden aikana useita vaihtoehtoisia malleja opetusalan muutosturvan parantamiseksi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle. Vastakaikua ei vain valitettavasti tähän asti ole löytynyt. Siksi muutosturvan parantaminen osana työllisyystoimia koskevia neuvotteluja on äärimmäisen tärkeä.
OAJ on esittänyt useita vaihtoehtoisia malleja muutosturvan parantamiseksi muun muassa työ- ja elinkeinoministeriölle. Vastakaikua ei vain ole löytynyt.
Metsäteollisuus on viime aikoina lakkauttanut tuotantolaitoksiaan eri puolilla Suomea. Tästä on seurannut säännönmukaisesti valtava poru poliittisten päättäjien ja median taholta. Tämän seurauksena ministeri on porhaltanut Audillaan asianomaiselle paikkakunnalle luvaten erilaisia tukitoimia työtä vaille jäävien työllistämiseksi. Entä kun esimerkiksi ammatillinen oppilaitos on vähentänyt henkilöstöään? Radiohiljaisuus on täydellinen eikä ministeriäkään näy eikä kuulu.
Koska työmarkkinajärjestöt eivät tällä kertaa saavuttaneet ratkaisua, siirtyivät neuvottelut maan hallituksen toteutettaviksi. Ratkaisun avaimet ovat nyt poliitikoilla. Järjestöjen tekemä kattava pohjatyö mahdollistaa kuitenkin mitä ilmeisimmin tyydyttävän ratkaisun saavuttamisen. Selvää kuitenkin on, ettei työntekijöiden työttömyysturvaa voi eikä saa heikentää ilman riittävää kompensaatiota. Siksi työnantajajärjestöjen on aivan turha haaveilla selviävänsä tulevasta ratkaisusta ilman kustannuksia.
Tanssi haudoilla seis – vainaja puuttuu
On ollut vähemmän mielenkiintoista seurata valtamedioiden ilottelua neuvotteluiden päättymisestä tuloksettomina. Ay-liike on surutta leimattu auringonlaskun toimialaksi ja on jopa povattu tämän olevan kuolinisku kolmikannalle. Eräs noheva toimittaja oli jopa saanut käsiinsä ”salaisia” asiakirjoja, jotka osoittivat keskusjärjestöjen jäsenmäärien romahtaneen.
Uutisointi näyttää kulkevan käsi kädessä tiettyjen tahojen oman aseman vahvistamispyrkimyksen kanssa. Julkinen keskustelu unohtaa sujuvasti sen, että kolmikannassa on viime aikoina kyetty sopimaan myös merkittäviä uudistuksia. Ja jos tarkastellaan esimerkiksi keskusjärjestö Akavan jäsenmäärien kehitystä viime vuosina, ei voi kuin hämmästellä mihin nuo mediaheitot perustuvat. Työmarkkinoilla on tapahtumassa uusjako, jossa koulutetun työvoiman osuus vahvistuu edelleen.
Työnantajajärjestöjen on turha haaveilla selviävänsä tulevasta ratkaisusta ilman kustannuksia.
Vain yhdessä olemme enemmän
Olemme pieni maa, jolle historia on osoittanut yhteistyön merkityksen – usein karvaasti kantapäänkin kautta. Meidän kaikkien etu on parantaa työllisyyttä, työstä kumpuaa viime kädessä yhteiskuntamme hyvinvointi. EK:n viimeaikainen toiminta neuvottelupöydistä ulosmarsseineen on nähtävä osana laajempaa huolestuttavaa kehitystä. Lyhytnäköinen voitontavoittelu asiassa kuin asiassa luo epävarmuutta ympärilleen. Yhteisen hyvän saavuttaminen edellyttää aina oman ja toisen edun yhteensovittamista.
Yhteisen hyvän saavuttaminen edellyttää oman ja toisen edun yhteensovittamista.
Työmarkkinajärjestelmän keskeinen hyöty on yhteisen hyvän ja ennustettavuuden luominen. Sen edellytyksenä on kivun ja mielihyvän balanssi. Sama pelisääntö pätee kaikkeen inhimilliseen toimintaan, myös neuvottelupöytiin. Aito halu tulosten saavuttamiseksi neuvotteluteitse edellyttää aina valmiutta tasapainon hakemiseen voiton ja menetyksen välillä. Tämä sääntö tuntuu kuitenkin eräiltä tahoilta aika-ajoin unohtuvan.
Petri Lindroos
OAJ:n neuvottelujohtaja
Twitter: @LindroosPetri
