Jatkuvassa oppimisessa pidettävä oppilaitokset keskiössä
Jatkuva oppiminen on päivän sana, ja sen edistämiseksi ollaan luomassa uusia toimintamuotoja. Oppilaitoksissa on jo valmiiksi runsaasti osaamista jatkuvasta oppimisesta. Tämä osaaminen on syytä hyödyntää, kun uutta kehitetään.
Työelämä on murroksessa. Kolmannes ammateista muuttuu tai katoaa teknologian kehittyessä 10–20 vuoden sisällä. Tarvitsemme osaamisen päivittämistä pysyäksemme matkassa mukana.
Jatkuvaa osaamista puidaan tiiviisti valtakunnan tasolla. Konkreettisena esimerkkinä tästä on pyrkimys perustaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Palvelukeskukselle halutaan roolia ennakoinnissa, ohjauksen kehittämisessä, hankintatoiminnassa ja alueiden yhteistyön kehittämisessä. Kun haetaan uudenlaisia toimintamuotoja, se ei saa tarkoittaa jo olevan toiminnan alasajoa. Olemassa olevaa toimintaa tulee vahvistaa ja eri toimijoiden yhteistyötä lisätä.
Oppilaitoksista osaamista elinikäiseen opinto-ohjaukseen
Ohjauksen kehittäminen on iso haaste ensinnäkin jo siitä näkökulmasta, miten se määritellään. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan elinikäinen oppiminen edellyttää elinikäistä opinto-ohjausta. Tämä näkökulman tulisi olla kantava voima ohjauksen kehittämisessä. Keskiössä tässä ovat oppilaitokset, joissa ohjausosaaminen on jo valmiina.
Osaamiskartoitusten sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluvat myös tähän kokonaisuuteen ja ovat osa oppilaitoksissa tehtävää työtä.
Osaamistarpeet vaihtelevat alueellisesti ja siksi lähtökohtana tulisi olla TE-hallinnon ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen alueilla.
Hankintatoiminta on palvelujen ostamista, johon liittyy kilpailuttaminen. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattu kotoutumiskoulutus toteutetaan kilpailuttamisen kautta. Oppilaitosten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun tasavertaisena toimijana ovat kulurakenteen vuoksi erilaiset kuin kevyemmillä reppufirmoilla.
Hankintatoimintaan ollaan liittämässä monia sellaisia toimintoja, jotka ovat jo normaalia oppilaitosten työtä, kuten koulutusasteita ja -aloja yhdistävä toiminta. Jo nyt on olemassa muun muassa näihin liittyviä nivel- ja opintopolkuja.
Oppilaitoksilla on jo valmiina kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, ja rahoitusinstrumentin pitää tukea tätä työtä. Jo olemassa olevia toimintoja ei saa siirtää kilpailutuksen puolelle. Lisäksi hankintatoiminnalle tullee laatia laatukriteerit, joilla taataan hankintojen tasalaatuisuus ja tasokkuus.
Rahoituksen oltava pysyvää ja vakaata
Palvelukeskuksen organisoinnissa tulisi edetä pienin askelin ja ajan kanssa. Ensimmäisenä tulisi saattaa kuntoon OKM:n ja TEM:n digitaalinen infra yhteisen tietovarannon luomiseksi. Vasta sitten tulisi miettiä seuraavia askeleita. Koska kyse pidemmällä tähtäimellä on osaamisen kehittämisen tukemisesta, luontevin sijoituspaikka keskukselle on Opetushallitus.
Rahaa liikkuu yhteensä noin 1,8 miljardia euroa, eikä paljoa lisää ole todennäköisesti luvassa. Onneksi jatkuva oppiminen saa 40 miljoonaa euroa. Hieman epäselvää on, miten rahaa halutaan kohdentaa.
Paljon laskettiin elvytysrahan päälle, mutta nyt sen kohtalo on epäselvä. Palvelukeskuksen rahoituksen on oltava pysyvää ja vakaata. Se ei voi perustua väliaikaiselle elvytysrahalle.
