OAJ tavoittelee yleistä tasoa olevien palkankorotusten lisäksi useampivuotista palkkaohjelmaa, jolla korotetaan naisvaltaisten koulutettujen alojen palkkatasoa. Miksi OAJ tällaista vaatii?
Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan. Miehet sijoittuvat useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin, naiset taas kuntasektorilla naisvaltaisiin ammatteihin. Vaikka naisten ja miesten välinen palkkaero samoissa töissä on monilla aloilla pieni (tai sitä ei ole lainkaan), on ero miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen välillä suuri. Tähän epäkohtaan pyritään saamaan korjausta palkkaohjelmalla.
Palkkatasojen korjaamisen lisäksi palkkaohjelmaa tarvitaan turvaamaan kuntasektorin ansiokehitys. Se kun ei ole pysynyt yksityisen sektorin ansiokehityksen perässä, vaikka sopimukset ovat olleet samantasoisia.
Miksi näin on käynyt? Ansiotason noususta valtaosa tulee sopimuskorotuksista. Tämä on tyypillistä pohjoismaiselle työmarkkinajärjestelmälle, jossa järjestäytymisaste on korkea ja sopimukset pääosin yleissitovia. Pitkän aikavälin tarkastelussa sopimuskorotukset ovat nostaneet palkkoja vuodesta 2005 vuoden 2018 loppuun kuntasektorilla 25,9 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 26 prosenttia. Sopimukset ovat siis olleet hyvin samantasoisia ainakin pitkällä aikavälillä. Ilman lomarahaleikkausta kuntasektorin sopimuspalkat olisivat nousseet jopa hieman yksityistä sektoria enemmän.
Käytännössä palkat nousevat vuosittain lähes poikkeuksetta sopimuskorotuksia enemmän. Todellisen ansioiden nousun ja sopimuskorotusten erotus koostuu yritys- ja yksilökohtaisista palkkaliukumista ja rakenteellista tekijöistä.
Todellisessa ansiokehityksessä kuntasektori on jäänyt jatkuvasti jälkeen yksityisestä sektorista, sillä palkkaliukumat nostavat yksityisen sektorin palkkoja kuntasektorin palkkoja enemmän. Saman suuruiset palkankorotukset eivät siis takaa saman suuruista ansiokehitystä eri sektoreille.
Keskiansioiden kehitykseen vaikuttavat palkankorotusten lisäksi ammattirakenteessa tapahtuvat muutokset. Koulutustason noustessa ammattirakenteessa tapahtuu siirtymistä kohti vaativampia ammatteja ja korkeampia palkkoja. Näiden ammattien osuuden kasvu tietyllä työnantajasektorilla johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun. Tämä on näkynyt erityisesti valtion ja kuntien ansiokehityksessä.
Säännöllisen työajan ansiot ilman lomarahoja ja kertaeriä nousivat vuodesta 2010 vuoteen 2018 yksityisellä sektorilla 15,4 ja kunnilla 13,5 prosenttia. Kuntasektorin ansiokehitys on siis ollut vajaat pari prosenttiyksikköä hitaampaa kuin yksityisellä sektorilla. Jos huomioidaan ammattirakenteen muutos eli se että kuntasektorilla työskentelee aikaisempaa enemmän vaativissa eritysasiantuntijatehtävissä toimivia palkansaajia, on ansiokehitys ollut lähes viisi prosenttiyksikköä hitaampaa kahdeksan vuoden ajanjaksolla yksityiseen sektoriin verrattuna.
Yksityisellä sektorilla ammattirakenteen muutos on vaikuttanut vastakkaiseen suuntaan eli siellä pienipalkkaisten osuus on kasvanut. Ammattirakenteen vaikutus yksityisen sektorin ansiokehitykseen on kuitenkin selvästi vähäisempi kuin kunnalla.
Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palkkaus edellyttää naisvaltaisten koulutettujen alojen useammalle vuodelle ulottuvaa palkkaohjelmaa.
Kuntien haastavasta taloustilanteesta huolimatta maallamme tulee olla varaa maksaa maailman huippuluokkaa oleville opettajille heidän arvonsa mukaista palkkaa. Tätä mieltä on myös suuri yleisö Taloustutkimuksen selvityksen mukaan.
Palkkaohjelmalla korjataan palkkauksen jälkeenjääneisyyttä ja turvataan yleistä linjaa vastaava ansiokehitys myös opettajille. Siksi palkkaohjelma.
Mika Väisänen
Ekonomisti
