• logo
  • logo

Opettajamitoituksesta olisi paljon hyötyä – tässä 14 esimerkkiä

12.02.2020 - 08.42 Blogi
Kuvituskuva

Suomessa opettajat ovat maailman huippua ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Monesti opettajalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta antaa riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi OAJ ehdottaa lakiin opettajamitoitusta. Sari Jokinen listasi 14 esimerkkiä opettajamitoituksen hyödyistä.

Opettajamitoitus on tulevaisuusinvestointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan tämän ymmärtää myös kansa. Suomalaisista 84 prosenttia kannattaa opettajamitoituksen kirjaamista lakiin. Vuosi sitten puolueille tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki eduskuntapuolueet kannattavat opettajamitoitusta.

Kokosin 14 hyvää syytä opettajamitoitukselle.

1. Yhdenvertaisuus

Jokaisella oppilaalla ja opiskelija pitäisi olla yhdenvertainen oikeus laadukkaasti järjestettyyn opetukseen. Pieni ryhmäkoko on yksi laadun kulmakivistä, ja nyt ryhmäkoot vaihtelevat paljonkin eri kunnissa.
 
Opetushallituksen selvityksen mukaan useampi kuin joka kymmenes alakoulun oppilas käy koulua yli 25 oppilaan ryhmässä. 
 
Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa on OAJ:n tekemien kyselyiden mukaan jopa reilusti yli 50 opiskelijan ryhmiä.

2. Eriarvoisuuden vähentäminen

Pienessä ryhmässä opettajalla on enemmän aikaa oppijoille. Opettajan ajasta ja huomiosta hyötyvät eniten matalasta sosioekonomisesta taustasta tulevat oppilaat.
 
Opettajia palkkaamalla ja ryhmiä pienentämällä voidaan tukea erityisesti muita enemmän tukea tarvitsevien oppilaiden koulupolkua. Tästä on myös tutkittua tietoa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan positiivisella diskriminaatiolla on ollut Helsingissä myönteisiä vaikutuksia.

3. Paremmat oppimistulokset

Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt tutkimukset, joissa opetusryhmän koostumuksen vaikutus on saatu vakioitua, ovat osoittaneet suuren opetusryhmän vaikuttavan kielteisesti oppimistuloksiin.

Erityisen vahva tämä vaikutus on heikosti menestyvillä oppilailla. Tästä kertovat muun muassa Tulevaisuuden peruskoulu -raportti sekä Valtioneuvoston selvitys kuntien sääntelyn periaatteista.

Vuoden 2018 PISA-tulokset kertovat, että sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin on kasvussa. Lukutaidoltaan heikkojen osaajien osuus on 2000-luvulla noin kaksinkertaistunut. Samankaltainen kehitys on tapahtunut myös matematiikan ja luonnontieteiden tuloksissa.

4. Aikaa vuorovaikutukselle

Oppilaat ja opiskelijat ovat suuren osan hereilläoloajastaan opettajan kanssa. Se, paljonko opettajalla on aikaa yhtä oppilasta kohden, riippuu tietenkin siitä, montako oppilasta hänellä on samanaikaisesti vastuullaan.
 
Amisbarometrin mukaan 29 prosenttia opiskelijoista kaipaa lisää opettajan pitämää oman alan lähiopetusta. 
 
Neljännen ja viidennen luokan oppilaista puolestaan yli 60 prosentilla on nyt sellainen mielikuva, ettei opettaja ole kiinnostunut siitä, mitä heille kuuluu kuin joskus tai ei koskaan.
 
Syynä on se, että vuorovaikutukselle ei ole aikaa, koska opettajia on liian vähän suhteessa oppilasmäärään.

5. Opetuksen monipuolisuus

Suuren ryhmän kanssa ei yhtä helposti lähdetä oppimaan koulun ulkopuolelle, kuten luontoon tai museoon.
 
Myöskään uuden opetussuunnitelman mukaiset modernit ja yksilökeskeiset työtavat eivät ole mahdollisia suurissa ryhmissä, minkä vuoksi oppimistulokset jäävät niissä heikommiksi.

6. Oppilaan oppimisen tukeminen

Kaikkein riippuvaisimpia opettajan henkilökohtaisesta tuesta ovat ne oppilaat ja opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia.
 
Opettajan henkilökohtainen oppimisen tuki ei ole mahdollista suuressa ryhmässä. Jokaisella on oltava oikeus opettajan tukeen.

7. Vahvuuksien huomioiminen

Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat, että peruskoulun pitää ohjata oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.

Erityisen tärkeää on rohkaista jokaista oppilasta tunnistamaan omat vahvuudet ja kehittymismahdollisuudet sekä arvostamaan itseään. Samaa edellytetään lukiossa ja ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa.
 
Oppimistapahtuman suunnittelu siten, että kunkin vahvuuksia pystytään tukemaan, edellyttää, että opettajia on riittävästi suhteessa oppilaiden tai opiskelijoiden määrään.

8. Opettajien ja kodin yhteistyö

Koti on koulun tärkein yhteistyökumppani. Mitä suuremmat ryhmät, sitä vähemmän opettajalla on aikaa jokaista perhettä kohden.

9. Turvallinen opiskeluympäristö

Suuressa ryhmässä opettajan on vaikeampaa havaita koulukiusaamista, sillä kohtaamistilanteet yksittäisten oppilaiden kanssa jäävät vähäisemmiksi.
 
Suuressa ryhmässä opettajalla ei myöskään ole yhtä lailla aikaa puuttua kiusaamiseen. Myös erilaisten temperamenttien huomiointi on vaikeampaa. Ujot oppilaat vetäytyvät entisestään ja impulsiiviset kanavoivat energiansa häiriökäyttäytymiseen. Aihetta käsitellään esimerkiksi tässä Sitran julkaisussa.

10. Opiskelumotivaatio

Oppilaan ja opiskelijan opettajalta saama huomio ja palaute kannustavat ja motivoivat opiskelemaan.

Pienessä ryhmässä opiskelleet opiskelevat elämänsä aikana muita enemmän – ja koulutuksella on osoitettu olevan vahva vaikutus yksilön tulotasoon sekä kansantalouden kasvuun. 

11. Työrauha

Suuret ja meluisat ryhmät aiheuttavat lapsille aggressiivisuutta ja vaarantavat älykkyyden kehittymistä.

Melulla on haitallisia vaikutuksia esimerkiksi lukemiseen, keskittymiseen, muistiin ja motivaatioon. Hyvin herkkä lapsi voi menettää melussa jopa oppimiskykynsä. Opettajien arvion mukaan yhdellä kymmenestä oppilaasta on keskittymiseen ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Keskittymisvaikeudet purkautuvat usein hälinänä, hälinä vaikeuttaa keskittymistä – ollaan herkästi melukierteessä.

12. Sairastelun vähentäminen

Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän lapsi sairastaa.

Kun ryhmä on 15 lasta, kontaktisuhteita on 105. Ryhmän kasvaessa 20:een kontakteja on jo 190 ihmiseen. 

Vanhempien poissaolot töistä sekä lääkärikäynnit, lääkkeet ja toimenpiteet aiheuttavat kaikkiaan satojen miljoonien eurojen kustannukset pikkulasten vanhemmille, työnantajille ja yhteiskunnalle.

13. Paremmat työolot

Vuoden 2017 työolobarometri kertoo karua kieltä opettajien työoloista. Kuormitustekijöitä on liikaa, eikä yhteistyö toimi samalla tavalla kuin aiemmin. 

Työaika ei riitä tehtäviin. Työkyky koetaan entistä heikommaksi, ja töiden epätasainen jakautuminen kuormittaa opettajia ja opetusalan johtoa. Terveydelle vaarallista työstressiä koetaan enemmän kuin muualla työelämässä, ja hallitsemattomat muutokset näyttävät lisäävän stressiä. Liian moni kokee myös epäasiallista kohtelua ja kiusaamista.

Väkivaltaakin kokee yhä noin joka kymmenes. Terveyshaitat ja työolojen puutteet aiheuttavat työpoissaoloja.

Opettajamitoitus auttaisi hallitsemaan kuormitustekijöitä.

14. Opettajan ammatin vetovoima

Suomen vahvuus ovat korkeasti koulutetut, osaavat ja motivoituneet opettajat. He haluavat tehdä työnsä hyvin. Mutta jos ryhmät ovat liian suuria, joutuu tästä tinkimään. Se syö työn imua.
 
Siksi opettajamitoitus.

 

Sari Jokinen

OAJ:n erityisasiantuntija
Twitter: @Sari_S_Jokinen

 

Opettajamitoitus mukaan oppivelvollisuuden laajentamiseen!

Tutustu OAJ:n oppivelvollisuusnäkemyksiin!