• logo
  • logo

Oppivelvollisuus laajenee – miten käy lukion?

15.01.2020 - 08.00 Blogi
Kuvituskuva

Yhteiskunnallisessa työn murroksessa on selvää, että pelkällä perusasteen koulutuksella ei työmarkkinoilla enää pärjää. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen on perusteltu toimenpide suomalaisten koulutusasteen nostamiseksi. Mitä uudistuksessa pitää huomioida? OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso bloggaa.

Uusi vuosi alkaa vilkkaalla koulutuskeskustelulla oppivelvollisuuden laajentamisesta ja sen toteutustavasta. Opetusministeri Li Andersson (vas) totesi heti alkuvuodesta mediassa, että oppivelvollisuuden laajentaminen etenee hallitusohjelman mukaisesti suunnitellulla aikataululla, eli lakiesitys annetaan ennen kesää lausunnolle. Lain on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden kuluttua.

Tärkeintä valmistelussa on nyt keskittyä siihen, että toteutuksesta tulee mahdollisimman hyvä ja että opettajien mahdollisuudet laadukkaan opetuksen ja ohjauksen antamiseen parantuvat.

Lapsia ja nuoria pitää tukea läpi koulupolun

Miten oppivelvollisuuden laajentaminen sitten vaikuttaa lukion opettajan työhön?

Valmistelussa oleva malli ei poista keskiarvorajoja eikä vapaata hakeutumisoikeutta toisen asteen koulutukseen. Uudistus ei siis tältä osin muuta opiskelijoiden valintaperiaatetta ja opettajan työtä mitenkään. Lukioiden on jatkossa myös voitava säilyttää omat erityispiirteensä ja painotuksensa opetustarjonnassa.

Pelkkä pakko ei tietenkään takaa sitä, että kaikki saavat toisen asteen tutkinnon. Olennaista on tarjota lapsille ja nuorille heidän tarvitsemaansa tukea riittävästi ja oikeaan aikaan.

Ei riitä, että panostetaan toisen asteen opintoihin, vaan myös perusasteen tukitoimia ja ohjausta pitää vahvistaa. Varsinkin nivelvaiheen joustavat tukimuodot ja tuiki tarpeellinen tutun opon antama opinto-ohjaus ovat välttämättömiä.

Ei riitä, että panostetaan toisen asteen opintoihin, vaan myös perusasteen tukitoimia ja ohjausta pitää vahvistaa.

OAJ säätäisi uutena tuen muotona tukiopinto-ohjauksesta peruskoulun 8. luokalta toisen asteen 1. vuoden loppuun sitä tarvitseville oppilaille ja opiskelijoille.

Laadukasta opetusta kotikunnasta riippumatta

Jotta voidaan taata yhdenvertaisen laadukas opetus joka koulussa ja oppilaitoksessa, tarvitaan sitovat säädökset opettaja- ja opinto-ohjaajamitoituksista. Näin varmistetaan, että jokaisella opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjällä on yhdenvertaiset opettajaresurssit käytettävissä.

Tarvitaan sitovat säädökset opettaja- ja opinto-ohjaajamitoituksista.

Perusopetuksen vahvistaminen näkyy väistämättä opiskelijan parempina edellytyksinä aloittaa ja saattaa loppuun toisen asteen opinnot. Oppivelvollisuuden laajentaminen tuleekin nähdä uudistuksena, joka toisaalta pidentää oppivelvollisuutta mutta samalla vahvistaa koko koulupolun laatua.

Uudistus ei hyvin toteutettuna uhkaa lukiokoulutusta. Päinvastoin – se tuo opettajille lisää työmahdollisuuksia ja voi joissain tapauksissa jopa turvata lukion säilymisen kotikunnassa.

Opettajan pedagoginen vapaus pitää säilyttää

Huoli siitä, mihin uudistukseen varatut 107 miljoonaa riittävät, on kuitenkin perusteltu. Toisen asteen maksuttomuuden toteutustavalla on vaikutus opettajan työhön.

Nykymallissa lukion opettajat ovat voineet valita laadukkaasta ja ammattimaisesti tuotetusta opetusmateriaalista omaan opetukseen ja opetustapaan parhaiten soveltuvan. Syvällä rintaäänellä on todettava, että laadukas lukiokoulutuksemme on pitkälti korkeasti koulutettujen, osaavien ja työssään innostuneiden opettajien sekä korkeatasoisen opetusmateriaalin ja opettajien pedagogisen autonomian summa.

Opettajan oikeutta valita omaan opetukseen parhaiten soveltuva materiaali ja monipuoliset opetusmenetelmät ei maksuttomuuden toteutuksella saa vaarantaa.

Suomi on laaja maa, ja oppivelvollisuuden laajentaminen on vahva peruste lukiokoulutuksen säilyttämiseksi valtakunnallisesti saavutettavana. Tämä edellyttää lukiokoulutuksen rahoituksen yleistä vahvistamista, alueellista yhteistyötä sekä rahoitusmallin kehittämistä saavutettavuusperusteiseksi.

Maksuttomuus rajattava selkeästi

Osa lukio-opinnoista tapahtuu nykyään koulurakennusten ulkopuolella. Olennainen osa lukioiden toimintaa ovat esimerkiksi yritysvierailut, opintokäynnit, museo- ja konserttikäynnit, urheilutoiminta eri lajien parissa erilaisissa kohteissa sekä erilaiset retket kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa vahvistavia ulkomaanmatkoja myöten. Ne ovat opetussuunnitelman mukaisesti tärkeä osa opetusta.

Tämä tarjonta ja yhteistyö eri kumppaneiden kanssa tulee olla edelleenkin – maksuttomuudesta huolimatta – järjestettävissä osana lukion paikallista toimintaa.

Maksuttomuudelle on vedettävä selkeät rajat alkaen sen kestosta sekä oikeudesta matkakustannusten ja majoituksen korvauksiin. Myös ylioppilastutkinnon maksuttomuus on perusteltua rajata vain tutkinnon suorittamiseen, sillä rajaton ylioppilaskokeen uusimisoikeus yhdessä maksuttomuuden kanssa on huono yhtälö.

Maksuttomuudelle on vedettävä selkeät rajat alkaen sen kestosta sekä oikeudesta matkakustannusten ja majoituksen korvauksiin.

OAJ:n kannoissa kuuluu opettajien ääni

OAJ osallistuu uudistuksen valmisteluun osana opetus- ja kulttuuriministeriön opetusvelvollisuutta valmistelevaa seurantaryhmää. OAJ tuo valmisteluun kantansa, jota työstävät ihan oikeat opettajat OAJ:n toimikunnissa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on peruskoulu-uudistuksen jälkeen suurin muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Siksi se tulee toteuttaa laadukkaasti ja riittävin resurssein – sekä kuunnellen tarkalla korvalla heitä, jotka tuntevat opetuksen arjen.

PS. Oppivelvollisuuden laajentamisesta keskustellaan myös Educa-messuilla 24. tammikuuta. Tule kuulolle! Tutustu myös OAJ:n kantoihin osoitteessa oaj.fi/oppivelvollisuus ja tule keskustelemaan uudistuksesta OAJ:n Facebook-liveen 22. tammikuuta klo 15.15.–15.45.

 

Tuomo Laakso

OAJ:n erityisasiantuntija