• logo
  • logo

Yliopistoista parhaita työpaikkoja

20.01.2020 - 13.56 Blogi
Kuvituskuva

Sopimusneuvottelut julkisella sektorilla ovat alkaneet ja yliopistolaisten työehdoista ne käynnistyvät helmikuussa. Olemme valmistautuneet neuvottelukierrokseen ja asettaneet neuvottelutavoitteita. Niitä on valmisteltu pitkin viime syksyä yliopistoneuvottelukunnassa yhdessä JUKOn eri yliopistoliittojen kanssa.

OAJ:n neljä päätavoitetta neuvottelukierrokselle julkaistiin joulun alla. Yliopistosektorilla työhyvinvointi-, työaika- ja palkkakysymykset nousevat näistä keskeisimmiksi.

Tavoitteena hyvinvointi

Korkeakouluvisiossa ja sen tiekarttatyössä yhteisön hyvinvointi ja osaamisen merkitys on nostettu yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista. Tavoitteena on, että korkeakoulut olisivat Suomen parhaita työpaikkoja vuonna 2030. Askeleita tätä kohden on nyt lähdettävä ottamaan.

Korkeakoulutuksen luomalla osaamisella, eli opetuksella ja tutkimuksella, on keskeinen rooli yhteiskuntien kehittämisessä, uudistamisessa ja voimavarojen luomisessa. Hyvinvointimme yhteiskunnassa perustuu koulutukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen koulutustehtävän merkitys on yhä vahvistumassa.

Osaamisen vahvistamiseen liittyvät tavoitteet, joita ovat sekä aloituspaikkojen ja korkeakoulutettujen määrän lisääminen että jatkuvan oppimisen edistäminen, kohdistuvat erityisesti opetushenkilöstön työhön. Opetushenkilöstön työnä on myös opetuksen digitalisaation kehittäminen ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen vahvistaminen.

Korkeakoulutuksen rahoitus on tämän vuoden alusta kohenemassa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Perusrahoitusta on hiukan vahvistettu. Kustannustason nousua otetaan huomioon indeksien avulla. Yliopistoja pääomitetaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Korkeakoulutuksen uudet lisätehtävät kuitenkin vielä odottavat rahoitusta valtiovallalta.

Korkeakoulujen viime vuosikymmen on ollut pääosin resurssileikkauksien sävyttämää. Se on näkynyt henkilöstön työmäärissä ja jaksamisessa, erityisesti opetushenkilöstön työssä. Selvitimme viime vuonna yliopistolaisten jäsentemme näkemyksiä työstään ja työsuhteensa ehdoista. YLL-jäsenkyselystä nousee esille, että työn ilo kannattelee yli 70 prosenttia vastaajista mutta työskentelyoloissa, palkkauksessa ja työn suunnittelussa on puutteita.

Jäsenten vastaukset ja tilastot osoittavat, ettei palkkaus ole opetuspainotteisissa tehtävissä kehittynyt riittävästi. Opetustyön vaativuus ja palkka eivät kohtaa. Jäsenet kokevat, että palkkausjärjestelmä ei toimi, sillä vaikka tehtävät muuttuvat vaativammiksi, palkkaus ei kehity. Liian harva opetustehtävissä työskentelevä pääsee tilastojen mukaan etenemään yliopistojen vaativuuskartan korkeammille tasoille. Sama koskee myös henkilökohtaista suoriutumista. Liian usein henkilökohtaisen palkanosan nosto torppautuu väitettyyn rahapulaan, eikä palkkaus kannusta.

Rahoitusleikkausten seurauksena työmäärät ovat kasvaneet ja työ on pirstaloitunut. Opetustyö ei ole vähentynyt, ja tutkimusta työhön mahtuu entistä vähemmän samalla kun muun työn määrä kasvaa. 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, etteivät työnsuunnittelun käytännöt ole selkeitä. Kaikki työnantajat eivät tunnista monimuoto-opetusta osaksi kontaktiopetusta, ja verkko-opetukseen ei mitoiteta riittävästi työaikaa. Työn suunnittelussa ei vielä riittävällä tavalla tunnisteta opetustyön muuttumista.

Kyselyssä nousi esille, että työyhteisö antaa voimaa. Työtä on kuitenkin liikaa, ja työmäärää on pystyttävä hallitsemaan. Moni vastaaja koki huolta sekä omasta että kollegan jaksamisesta.

YLL:n jäsenkyselyn vastaajat nostivat esiin kolme asiaa, jotka vahvistaisivat hyvinvointia. Näitä ovat selkeämmät urapolut, palkitsemisen parantaminen sekä henkilöstön lisääminen. Muina vastauksina nousevat muun muassa esimiehen johtamiskäytäntöjen parantaminen sekä työyhteisön kommunikaation ja vuorovaikutuksen parantaminen.

Miten yliopistotyö säilyy houkuttelevana ja haluttuna?

Kyselyn perusteella alan houkuttavuus ja työssäjaksaminen lisääntyvät, jos erityisesti opetuspainotteisten tehtävien palkkausta saadaan paremmaksi ja urapolut kuntoon. Lisäksi työn suunnittelua ja mitoitusta on kehitettävä ja opetustehtävissä työskentelevien mahdollisuuksia tehdä tutkimusta on lisättävä.

Yliopistot ovat laatineet seuraavalle tulossopimuskaudelle ja vuoteen 2030 tähtääviä strategioita, jotka ohjaavat niiden toimintaa seuraavien vuosien aikana. Strategioissa on ilahduttavasti nostettu esille muun muassa yhteisöllisyys, osallistuvuus ja hyvinvointi.

Pian alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan yliopistolaisten työssäoloehdoista seuraavaksi sopimuskaudeksi. Sopimukset ovat yksi iso osa kokonaisuutta, jolla joko ylläpidetään ja vahvistetaan yliopistotyön houkuttelevuutta tai heikennetään sitä. Keskeiset kysymykset liittyvät työaikaan ja palkkaukseen. Tavoittelemme työehtosopimuksen kehittämistä niin, että palkkaus- ja työaikajärjestelmät olisivat nykyistä kannustavampia. Lisäksi opetusmenetelmien moninaisuuden tulisi heijastua työaikajärjestelmässä nykyistä paremmin.

Työsuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyiset, jotta parhaat osaajat saadaan pidettyä yliopistossa ja houkuteltuja heidät yliopistoihin – tämä koskee niin opetustyötä kuin tutkijanuralla olevia tai niihin haluavia. Yliopistolaisten työn imu ja sitoutuneisuus työhön ovat yliopistojen kilpailuetuja, joita pitää yhä vahvistaa.

 ”Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja” on laajasti korkeakoulukentässä ja poliittisesti hyväksytty tahtotila – sitä kohti!

Hanna Tanskanen

Yliopistoasiamies, OAJ

 

OAJ neuvottelee

PSST! Harkitsetko jäsenyyttä? Lue lisää jäsenyyden eduista ja liity!

Hanna Tanskanen
Hanna Tanskanen