• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Käyttökatko OAJ:n kirjautumista vaativissa palveluissa 1.12. klo 15-21.

Aikuisten osaamisen kehittäminen tarvitsee tekoja ja rahaa – jatkuva oppiminen ei saa jäädä tyhjiksi puheiksi

19.08.2021 - 09.54 Blogi
Kuvituskuva

Aikuiskoulutuksen keinovalikoimaa pitää kehittää ja koulutuksen rahoitusmallit saada tukemaan jatkuvaa oppimista. Paljon puhuttu aikuisten osaamisen kehittäminen jää muuten pelkiksi puheiksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Väestön osaamistasoa pyritään nostamaan mittavasti vuoteen 2030 mennessä. Työllisyysastetta halutaan parantaa, mikä onkin tärkeä tavoite erityisesti koronan jälkien paikkaamisessa. Jatkuva oppiminen on ollut päivän sana jo pitkään. Sen keinovalikoimaa pitäisikin nyt kehittää ja panostaa osaamisen kehittämistä tukevaan koulutukseen.

Helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka maassamme vallitsee parlamentaarisestikin yhteinen tahtotila aikuiskoulutuksen lisäämiseksi ja osaamisen systemaattiseksi kehittämiseksi, asia jää pikemminkin sanoiksi kuin teoiksi.

Ammatillisille opettajille aikaa tietojensa ja taitojensa päivittämiseen

Ammatillisen koulutuksen rakenne periaatteessa tukee oppimisen polkua
perustutkinnosta ammattitutkinnon kautta erikoisammattitutkintoon.

Tällä hetkellä rahoitus valitettavasti suosii perustutkintokoulutuksen järjestämistä, eikä lisäkoulutuksia välttämättä järjestetä niiden kannattamattomuuden vuoksi. Tämä ei tue jatkuvan oppimisen polkua. Todellinen mahdollisuus jatkumon toteuttamiseen pitäisi varmistaa tasapuolisella rahoituksella.

Ammatillisen opettajan näkökulmasta tilanne on niin ikään pulmallinen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentässä on meneillään paljon uudistuksia. Näitä ovat muun muassa vuosityöaika ja oppivalevollisuuden laajeneminen.

Opettajan omaan kehittymiseen varattu työaika vuosityöajassa vaihtelee koulutuksen järjestäjästä riippuen. Jos koulutukseen varattu aika menee oppilaitoksen sisäiseen koulutukseen, ei substanssiosaamisen päivittäminen välttämättä onnistu.

Tilanne on hankala, sillä opettajat ovat keskiössä jatkuvan oppimisen toteuttamisessa. Heidän osaamisensa kehittämisen tulisikin olla jatkuvan oppimisen prioriteetti niin ammatillisella puolella kuin muissakin koulutusmuodoissa.

Korkeakoulujen rahoitusmalli tukemaan jatkuvaa oppimista

Korkeakoulujen rahoitusmalliin liitettiin jatkuvan oppimisen vastuu. Perusrahoitusta ei kuitenkaan lisätty tätä tärkeää tehtävää varten.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahoituksen peruskakku on murentunut. Tutkintokoulutukseen on entistä vähemmän rahaa, mikä vaikuttaa koulutuksen laatuun. Tämä näkyy etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun lisääntymisenä.

Opettajilla on aito huoli, valmistuuko työmarkkinoille ammattitaidon oikeasti hallitsevia ihmisiä. Huoli on sama, joka on nostettu esille myös ammatillisen toisen asteen koulutuksessa.

Mikäli jatkuvan oppimisen rahoitusta ei budjetissa ratkaista, ei jatkuvalla oppimisella ole käytännön mahdollisuutta toteutua. Pysyvä rahoitus puuttuu.

Ensi vuoden budjettiin esitetään yhteensä reilun kahdeksan miljoonan lisäystä, jolla pitäisi kehittää jatkuvaa oppimista ja osaamista sekä rahoittaa uuden viraston, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen, perustamista ja kehittämistä. Yhtälö vaikuttaa enemmän kuin vaativalta.

Nyt pitäisi saada sanojen lisäksi myös tekoja, ja se vaatii rahaa.

Tuovi Manninen
Erityisasiantuntija, OAJ

Tuovi Manninen
Tuovi Manninen