Fiilismittarista tietoa työhyvinvoinnin positiivisista ja kehittämisen aiheista
OAJ:n työhyvinvointityöryhmä perehtyi loppuvuodesta Fiilismittarin kuluvan vuoden tuloksiin ja nostaa vuoden viimeisessä yhteisblogissaan asioita, jotka ovat parantuneet tai joita pitäisi opetusalalla edelleen parantaa.
Työhyvinvointiprofessori Juhani Ilmarisen mukaan ihminen lajina on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että ihminen voi hyvin silloin kun hän sekä fyysisesti että henkisesti rasittaa itseään päivittäin, mutta myös toipuu ja palautuu rasituksestaan joka päivä. Tästä rasituksen ja palautumisen ihmiselle sopivasta tasapainosta syntyy hyvinvointia.
Rasituksen ja palautumisen ihmiselle sopivasta tasapainosta syntyy hyvinvointia.
Esimerkiksi Fiilismittarin vastausten perusteella vain alle 20 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakouluissa työskentelevistä opetusalan henkilöstöstä kokee palautuvansa päivittäisestä työstään täysin. Vastanneista 80 prosenttia ilmoittaa palautuvansa joko keskinkertaisesti tai huonosti. Ammattikorkeakouluissa erityisen rankaksi työn määrän kokevat uudet opettajat.
Korona-pandemian myötä monen opettajan työssä työajan ja oman ajan välinen raja on entisestään hämärtynyt. Työsähköposteja ja muuta työhön liittyvää tulee kotikonttorilla vilkuiltua helpommin kuin ennen. Toinen palautumista vaikeuttanut tekijä on hallinnollisen työn lisääntyminen opettajan työssä. Työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ja lisääntynyt työkuorma vaikeuttavat opettajien palautumista päivittäisestä työstään.
Työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen ja lisääntynyt työkuorma vaikeuttavat opettajien palautumista päivittäisestä työstään.
Opettajakunta myös ikääntyy ja samaan aikaa työuupumista aiheuttavat tekijät lisääntyvät.
Aivojen on saatava taukoa työasioista. Työssä tarvitaan nyt taitavaa itsensä johtamista. Joku viisas on sanonut, että jos noudattaa 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia unta, niin on hyvällä tiellä oman jaksamisen kanssa. Tätä on vaikea noudattaa, mutta työyhteisön tuella ja yhteisellä päätöksellä tässäkin voi pysyä. Kannustakaa toisianne ja seuratkaa lupauksissa pysymistä. Lopputulos tuo varmasti hyviä asioita työyhteisöönne.
Monet opetusalalla työskentelevät kokevat myös riittämättömyyden tunnetta. Esimerkiksi Fiilismittarin varhaiskasvatuksen opettajavastaajista 65 prosenttia kokee työssään usein riittämättömyyden tunnetta.
Monet opetusalalla työskentelevät kokevat myös riittämättömyyden tunnetta.
Tähän tunteeseen ei auta, että kehotetaan tekemään työtä vähän vähemmän tai huonommin, eikä opettajan ammattietiikka sitä edes salli. Opettajien jaksamisen tueksi tarvitaan muun muassa lisää resursseja, päätöksiä työtehtävien priorisoinnista organisaatiotasolla sekä yhteistä keskustelua työn tekemisen tavoista työyhteisössä.
Selkeä työnjako auttaa jaksamaan
Vaikka työssä jaksamisen kanssa on monella haasteita, Fiilismittarin tuloksista on noussut myös positiivisia elementtejä. Esimerkiksi yliopistolaisilla voimavarat riittivät työtehtävien tekemiseen vuonna 2021 paremmin kuin ennen koronaa: positiiviset kokemukset nousivat ja negatiiviset vähenivät. Myös työnjako työpaikoilla koettiin selkeäksi sekä vuosina 2020 ja 2021 ja henkilöiden, jotka eivät kokeneet työnjakoa selkeäksi määrä väheni selvästi.
Toivotamme kaikille opettajille ja esimiehille oikein rentouttavaa vuodenvaihteen aikaa ja uutta virtaa ensi vuoteen.
Työhyvinvointiryhmä julkaisee syksyn 2021 aikana viisi blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan viimeinen osa. Lue aikaisemmat osat täältä, täältä, täältä ja täältä.
