Koronapandemia on osoittanut, että tiettyjä asioita kaipaa vasta sitten, kun ne on menettänyt. Tähän asti olemme kuvitelleet, että tavarat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Nämä kaikki vapaudet perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, jotka puolestaan pohjautuvat luottamukselle.
Koronapandemian alkuvaiheessa pelko ja tarve suojella omia kansalaisia saivat valtiot sulkemaan rajojaan ja myös kansainvälinen tavaraliikenne alkoi takkuilla. Vapauksia rajoitettiin.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksella SASKilla on käynnissä kampanja, joka nostaa esiin kansainvälisen työelämän järjestön ILO:n työelämän perusoikeuksia. Kampanjassa on jo aiemmin tuotu esiin työelämässä tapahtuvan syrjinnän ja lapsityön poistamisen merkitystä ja tänä vuonna korostetaan pakkotyön laajuutta ja haitallisuutta sekä järjestäytymisoikeuksien ja kollektiivisten neuvotteluoikeuksien tärkeyttä. SASKin tavoitteena on ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kaikille.
Nyt puhumme pakkotyöstä. Pakkotyö on määritelty työksi tai palvelukseksi, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Tähän on eräitä poikkeuksia, kuten sotapalvelu.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on tilastoinut, että pakkotyötä teki vuonna 2017 yhteensä 24,9 miljoonaa miestä, naista ja lasta. Pakkotyön uhreista yli neljä miljoonaa on lapsia.
Pakkotyötä teki vuonna 2017 yhteensä 24,9 miljoonaa miestä, naista ja lasta. Pakkotyön uhreista yli neljä miljoonaa on lapsia.
Pysähdytäänpä tähän hetkeksi. Maailmassa siis yli neljä miljoonaa lasta on pakotettu tekemään työtä. He eivät pääse varhaiskasvatukseen tai kouluun, heillä ei ole aikaa leikkiä tai mahdollisuutta pohtia sitä, mitä he tulevaisuudelta itse haluaisivat.
Maahanmuuttajat ja alkuperäiskansojen jäsenet ovat erityisen alttiita joutumaan pakkotyön uhreiksi. Myös globalisaatio on lisännyt pakkotyötä. Kaikkialla ei tunneta ay-oikeuksia, ja vastassa on tahoja, jotka eivät välitä oikeuksista. Synkin kohtalo on niillä, jotka joutuvat oman valtionsa organisoiman pakkotyön piiriin, viimeaikaisena esimerkkinä tästä vaikkapa uiguurit Kiinassa.
Ammattiliitot ovat avainasemassa, kun puhutaan pakkotyön vähentämisestä maailmalla. Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien on käytännössä mahdotonta puolustaa itseään. Sen vuoksi tarvitaan joukkovoimaa. Kun tarpeeksi suuri ja riittävän äänekäs joukko vastustaa pakkotyötä, päättäjät joutuvat taipumaan painostuksen alla. Ammattiliitot myös kertovat jäsenilleen, mitä työnantaja voi vaatia ja mikä on lainvastaista.
Kun tarpeeksi suuri ja riittävän äänekäs joukko vastustaa pakkotyötä, päättäjät joutuvat taipumaan painostuksen alla. Ammattiliitot myös kertovat jäsenilleen, mitä työnantaja voi vaatia ja mikä on lainvastaista.
Qatarin vuoden 2022 jalkapallon MM-kisat ovat tuoneet esiin pakkotyön ongelmat maailmanlaajuisesti. Myös eettisiä valintoja on pohdittava. Ummistammeko silmät siirtotyöläisten kaltoinkohtelulta ja jopa suoranaiselta nykyajan orjuudelta, jotta voimme rauhassa katsoa miljoonatuloja ansaitsevia maailmantähtiä pelaamassa maailman parasta jalkapalloa? Vai pitäisikö meidän boikotoida Qatarissa järjestettäviä kisoja, jotka on tosiasiassa rakennettu epäinhimillisellä kärsimyksellä?
Pitäisikö meidän boikotoida Qatarissa järjestettäviä jalkapallon MM-kisoja, jotka on tosiasiassa rakennettu epäinhimillisellä kärsimyksellä?
Maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka joutuvat tekemään pakkotyötä lapsesta vanhuuteen asti. Pakkotyön tekeminen näkyväksi ja kansainvälinen yhteistyö voivat saada aikaan sen, että suunta muuttuu parempaan.
Meille opettajille erityisen arvokkaita ovat lasten oikeudet. OAJ:n solidaarisuustyö tähtää siihen, että yhä useampi lapsi pääsee kouluun ja saa laadukasta opetusta. Kestävää yhteistä maailmaa on mahdollista rakentaa ainoastaan yhdessä ja siten, että koulutusmahdollisuuksia parannetaan globaalisti. Lapset eivät kuulu töihin missään päin maailmaa. Lapset kuuluvat kouluun.
Uutta hyvän tekemisen konseptia rakentamassa,
Jenni Arnkil,
järjestöpäällikkö, OAJ
Kaj Raiskio
erityisasiantuntija, OAJ
Kiinnostuitko? Tule mukaan!
Ota kantaa somessa aihetunnisteilla: #pakko #ilonoikeudet #reilumpimaailma #ihmisoikeudet
OAJ:n jäsenten solidaarisuusverkosto perustetaan syksyllä 2021.
Voit ilmoittautua jo nyt mukaan OAJ:n solidaarisuustyön sähköpostilistalle!
Lue lisää pakkotyöstä SASKin sivultaSeuraa OAJ:n kansainvälistä työtä