Parlamentaarinen työryhmä esittää, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki ja laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Kaikkien osapuolten on nyt varmistettava, että asetetuista tavoitteista pidetään kiinni, kirjoittavat erityisasiantuntijat Hanna Tanskanen ja Hannele Louhelainen.
Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- innovaatiotoiminnan työryhmä eduskuntapuolueineen on esityksissään yksimielinen. Se sitoutunut tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Lähtökohta on erinomainen ja luo uskoa siihen, että toimet lähtevät liikkeelle. Käytännössä tavoite tarkoittaa julkisten tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa.
Viime viikolla työnsä päättänyt työryhmä on kuunnellut sidosryhmiä. OAJ:n viestit näkyvät tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön kehittämisen periaatteissa: on tunnistettu tki-toiminnan kokonaisuus ja erilaisten toimijoiden tarpeet ja roolit mutta myös koulutuksen, sivistyksen ja osaamisen merkitys.
Tki-tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen on nostettava koulutustasonsa OECD-maiden kärkeen.
Pitkäjänteisyyttä tki-toimintaan – toivottu suunta
Työryhmä lähtee siitä, että ennakoitava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on tärkein yksittäinen tekijä Suomen tulevan kasvun ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. OAJ haluaa olla aktiivisesti mukana lain valmistelussa ja rahoitussuunnitelman laatimisessa.
Talouden kasvutoimille ensi vuonna luo perustaa myös Suomen kestävän kasvun ohjelma, joka toteutetaan EU:n kertaluonteisen ja määräaikaisen elpymisvälineen rahoituksella.
Tutkimus- ja kehittämisrahoituslaki on aikaisintaan voimassa vuoden 2023 alussa. Työryhmä arvioi, että laki ja rahoitussuunnitelma turvaavat tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteisen kasvattamisen vuodesta 2024.
Haasteita aiheuttaa vuosi 2023, ja tämän myös parlamentaarinen työryhmä myöntää. Rahoituksen väheneminen sadoilla miljoonilla voi olla todellisuutta ja hidastaa merkittävästi starttia kohti 4 prosentin tavoitetta. Veikkausvoittovarojen käsittely on kesken, ja määräaikaiset tki-rahoitukset ovat päättymässä. Lisäksi meillä on rahoituksellisia aukkoja muun muassa pk-yritysten TKI-toiminnan rahoittamisessa, eikä aloituspaikkojen lisäysten pitkäjänteistä rahoitusta ei ole ratkaistu.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoitusta on pikaisesti vahvistettava, ja sen pitää olla osa tki-ponnistuksia. Korkeakoulut tuottavat osaamista, mikä on tki-toiminnan perusedellytys.
Yhteistyö lisääntyy kannusteilla
OAJ:n mielestä korkeakoulujen toiminnan ja tki-järjestelmän kehittämisen painopisteenä on oltava vahvojen tutkimus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien rakentuminen.
Tki-toiminnan määrän ja laadun nostamiseksi onkin lisättävä toimijoiden yhteistyötä.
Työryhmän yrityksille esittämää verokannustinta tarvitaan, jotta korkeakouluilla ja yrityksillä on mahdollisuuksia laajentua tki-yhteistyössä. Kansainvälisessä vertailussa on arvioitu, että verokannustin auttaa erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen.
Yksityisen sektorin saaminen mukaan tki-investointien kasvattamiseen, ja sen myötä myös talouskasvun vauhdittamiseen, on välttämätöntä. Tki-investointien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on myös seurattava ja arvioitava.
Löydetty yhteinen tahtotila toimenpiteistä
Parlamentaarisen työryhmän ja eduskunnan eri valiokuntien viimeaikaisten mietintöjen perusteella vaikuttaa siltä, että eduskuntapuolueissa on laajasti tahtotilaa vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä koulutusta.
Valtiovarainvaliokunta nosti mallikkaasti esille ammattikorkeakoulujen tki-rahoituksen kehittämisen tärkeyden ja niiden osaamisen hyödyntämisen aiempaa enemmän erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kumppaneina. Yliopistojen tki-kehys ei ole ollut kasvava ja esimerkiksi perustutkimuksen rahoitus ei ole juuri kymmenen vuoden aikana kasvanut. Kuitenkin myös perustaa tarvitaan.
Kaikkien osapuolten on nyt varmistettava, että asetetuista tavoitteista pidetään kiinni. Ensimmäinen paikka osoittaa tämä on kevään kehysriihi. Toimenpidesuunnitelmassa on linjattava konkreettisia toimia eri toimijoiden tki-työn vahvistamiseksi. Toimijoiden roolit on nähtävä toisiaan täydentävinä.
Hanna Tanskanen, erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @TanskanenHanna
Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @Suomalou
