Korona-ajan opit on otettava talteen tulevaisuutta varten, vaikka viimeisin aalto on jo jossain määrin hiipumassa. Toimiva tiedonkulku, työnantajan ennakoiva ote, yksilöiden vastuullinen toiminta sekä rakentava ja ratkaisukeskeinen vuoropuhelu mahdollistavat entistä vaikuttavampaa työsuojelua tulevaisuudessa, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg blogikirjoituksessaan.
Elämme koronan kanssa kolmatta vuotta. Pandemia on koetellut työelämää monin tavoin. Se on myös tuonut kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan työsuojelun kehittämistarpeet ja mahdollisuudet näkyviin uudella tavalla.
Niissä alan organisaatioissa, joissa työsuojelun yhteistoiminta oli jo ennestään hyvällä tolalla, on tehty vaikuttavia toimia työturvallisuuden parantamiseksi entisestään. Samaan aikaan on tapahtunut eriasteista kriisiytymistä niissä organisaatioissa, joissa ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota työturvallisuuteen ja sitä edistävään työsuojelun yhteistoimintaan. Eli mitä toimivampi työsuojelun yhteistoiminta, sitä vahvempi ja selviytymiskykyisempi organisaatio.
Eli mitä toimivampi työsuojelun yhteistoiminta, sitä vahvempi ja selviytymiskykyisempi organisaatio.
Kyse ei ole pelkästään siitä, miten työntekijöitä suojellaan altistumisesta yleisvaaralliselle taudille, vaan myös pandemian aikana lisääntyneestä työkuormituksesta. Kuormitus liittyy muun muassa työmäärään, työn tavoitteisiin ja laadullisiin vaatimuksiin, uusiin työn tekemisen tapoihin, uuden oppimiseen ja työpaikan tiedon kulkuun sekä työyhteisön toimivuuteen, esihenkilötyöhön ja keskinäiseen luottamukseen. Hyvällä esihenkilötyöllä on paljon vaikutusta työssä jaksamiseen, erityisesti kriisitilanteissa.
Hyvällä esihenkilötyöllä on paljon vaikutusta työssä jaksamiseen, erityisesti kriisitilanteissa.
Työpaikan yhteistyön toimivuus tai toimimattomuus näyttää vaikuttavan kokemukseen siitä, onko pandemian aikainen työkuormitus ollut siedettävällä vai sietämättömällä tasolla. Samaan aikaan tilanne on tuonut selkeästi esille sen, että työkuormitus toden totta syntyy nimenomaan työstä ja työpaikan olosuhteista. Tämä on syytä tiedostaa rakentaessa uutta työpaikan arkea, ja tiedostaen sekä tietoisesti ponnistella kohti yhä parempaa normaalia. Työsuojelu on työympäristön, työskentelytapojen ja työyhteisön hyvinvoinnin jatkuvaa parantamista. Sen kautta voi vaikuttaa myös terveydelle haitallisen työkuormituksen vähentämiseen.
Työsuojelu on työympäristön, työskentelytapojen ja työyhteisön hyvinvoinnin jatkuvaa parantamista.
Tartuntaluvut ovat edelleen korkeita, mutta samalla seuraamme menossa olevan tartunta-aallon laantumisen merkkejä. Työpaikoilla on kuitenkin syytä varautua uusiin tartunta-aaltoihin ja viruksen muunnoksiin. Kahden vuoden oppimisen ja harjoittelun jälkeen kenenkään ei pitäisi enää yllättyä seuraavan vaiheen edessä.
Työsuojelulainsäädäntö vaatii, että työhön liittyvät vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan ennakoiden eikä reaktiivisesti. On syytä myös muistaa, että vaarojen tunnistaminen ja arviointi eivät riitä, vaan työnantajan täytyy myös ryhtyä toimiin vaarojen poistamiseksi ja riskien vähentämiseksi niin korona- kuin kuormitusasioissakin. Työnantaja on tästä vastuussa, mutta ihan jokaisella työntekijällä on sekä mahdollisuus että velvollisuus omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvin työnantaja onnistuu parantamaan työoloja.
Nyt on hyvä hetki arvioida työpaikoilla, miten korona-aika on mennyt ja yhteistuumin suunnitella, miten asiat voisivat mennä jatkossa paremmin. Toimiva tiedonkulku, työnantajan ennakoiva ote, yksilöiden vastuullinen toiminta sekä rakentava ja ratkaisukeskeinen vuoropuhelu mahdollistavat entistä vaikuttavampaa työsuojelua tulevaisuudessa.
Nyt on hyvä hetki arvioida työpaikoilla, miten korona-aika on mennyt ja yhteistuumin suunnitella, miten asiat voisivat mennä jatkossa paremmin.
Tällä viikolla julkaistu työolobarometri kertoo pandemian aikaisesta kehityksestä. Siitä löytyy niin voimavaroja ja mahdollisuuksia kuin kiireellisesti korjattavia asioita. Työolobarometrin tuloksia hyödyntäen voimme parantaa työhyvinvointia entistä vaikuttavammilla toimilla niin työpaikan työsuojeluyhteistyössä kuin OAJ:n työelämäedunvalvonnassakin. Yhdessä voimme luoda tulevaisuuden työelämää kasvatus-, opetus- ja tutkimusalalla.
Sara Simberg
OAJ:n erityisasiantuntija
@sara_simberg
