Yliopistojen työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät helmikuussa ja vauhti kiihtyy maaliskuun loppua kohden. Yliopistohenkilöstön työ eli opetus ja tutkimus, vaikuttaa keskeisesti siihen, miten yhteiskunta kehittyy, uudistuu ja pystyy luomaan uusia voimavaroja. Tutkittu tieto on avain myös kriiseissä selviytymiseen.
Yliopistosektorin neuvotteluissa on kyse tulevaisuutemme kannalta hyvin merkittävän työntekijäjoukon työehdoista.
Työehtosopimus ja sen soveltaminen on osa kokonaisuutta, jolla joko ylläpidetään ja vahvistetaan yliopistotyön houkuttelevuutta tai heikennetään sitä. Työsuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyiset, jotta parhaat osaajat saadaan pidettyä yliopistossa ja houkuteltua heitä yliopistoihin. Tämä koskee sekä opetus- että tutkimustyötä. Yliopistojen pitäisi olla hyvän työelämän edelläkävijöitä.
Yliopistoihin kohdistuu korkeita odotuksia osaamisen ja tutkimustavoitteiden suhteen. Myös koulutustehtävän merkitys vahvistuu entisestään. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee aiempaa enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Korkeakoulutusta koskevia lähivuosien tavoitteita on linjattu kestävän kasvun ohjelmassa.
Tavoitteet näkyvät yliopistojen toiminnassa muun muassa siten, että uusia aloituspaikkoja lisätään, koulutusvastuita laajennetaan ja jatkuvaa oppimista edistetään. Yliopistoilla on myös huomattava tehtävä kansainvälisten osaajien kouluttajina sekä houkuttelijoina.
Maailmanlaajuinen pandemia on vaikuttanut työskentelyyn parin viime vuoden ajan. Opetus- ja tutkimustyötä on tehty poikkeusoloissa työtapoja kehittäen ja omaa jaksamista venyttäen. Opetusta on annettu monimuotoisesti, ja sitä on jouduttu muuttamaan lyhyellä varoitusajalla. Digitaaliset ratkaisut edellyttivät toisenlaista osaamista sekä suunnittelu- ja valmistautumistyötä kuin kasvokkaiseen kohtaamiseen muotoutuneet ohjauskäytännöt.
Etätyöhön siirtyminen lisäsi opetuksen suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja opiskelijoiden työn arviointiin käytettyä kokonaisaikaa. Tämä on muuttanut opetushenkilöstön työtä, kuten selviää Digiä ja keitaita -tutkimuksesta.
Jukolaisen kentän neuvottelutavoitteet liittyvät juuri tähän muutokseen. Tavoittelemme muun muassa parempia työskentelyedellytyksiä, määräaikaisten työsuhteiden vähentämistä ja perhevapaauudistuksen huomioimista työehtosopimuksessa. Tavoittelemme myös asiallista palkkaratkaisua.
Opetushenkilöstön osalta työsuunnittelu ja opetukseen varattu työaika ovat keskiössä. Työehtosopimusmääräysten on tuettava paremmin opetuksen monimuotoistumista ja huomioitava muuttunutta opetustyön painotusta. Opetusalan tuorein työolobarometri 2021 osoittaa, että OAJ:n yliopistojäsenet kokevat työstressin kasvaneen edellisiin mittauksiin verrattuna. He kokivat myös työmääränsä lisääntyneen.
Koulutuksen laatu on monen asian summa. Riittävät resurssit ja opetustyön arvostus vahvistavat laatua.
Yliopistoissa on menty opetusuramallien osalta viime vuosina eteenpäin. Jo seitsemässä yliopistoissa on käytössä urapolku opetustehtävissä toimiville. Mallien rakenteet poikkeavat hieman toisistaan, mutta pedagogiseen koulutukseen kannustetaan ja korkeammilla portailla sitä vaaditaan eri määriä. Uramallit näyttävät tilastojen valossa esimerkiksi tenure trackin osalta tuovan selkeämpää palkkakehitystä, mikä toivottavasti näkyy myös opetustehtävien malleissa.
Laatua ja hyvinvointia varmistaa hallittu kohtuullinen työmäärä, työn vaativuuden mukainen palkkaus sekä opetusansioihin perustuva ura- ja palkkakehitys.
Hanna Tanskanen
Erityisasiantuntija, työmarkkina-, korkeakoulu- ja tiedepolitiikka
