Ammatillinen koulutus tuottaa Suomen tarvitsemia ammattiosaajia. Nyt eri tahojen selvitykset kuitenkin kertovat yhteistä viestiä: opiskelijat eivät saa tarpeeksi lähiopetusta opettajilta. Osaava Suomi ei synny pelkästään tahdonvoimalla, vaan se vaatii päättäjiltä ja koulutuksen järjestäjiltä tekoja, kirjoittaa OAJ:ssä erityisasiantuntijana työskentelevä Eira Bani.
Media huutaa amiksen epäonnistumista, osaamisen tason laskua ja opettajien katoa alalta. Herkullisimmat klikkiotsikot ammatillisen koulutuksen tilasta tuntuvat pääsevän vakavasti otettaviin medioihin väritettyinä muutaman haastatellun mutulla tai kaverilta kuullulla jutulla. Opettaja sitä ja opettaja tätä…
Miten tähän on tultu? Miksi ammatillisesta koulutuksesta julkaistaan useimmiten vain negatiivisia asioita, vaikka oppilaitoksista löytyy useita hienoja menestystarinoita?
Suomi tarvitsee ammattiosaajia
Omassa työssäni näen jatkuvasti, miten hienoja mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittaminen tarjoaa esimerkiksi kansainvälistymiseen ja kilpailutoimintaan omalla ammattialalla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja kulttuurin parissa. Ammatillisen tutkinnon kautta avautuu polku työelämän lisäksi myös korkeakoulutukseen.
Suomi tarvitsee juuri näitä ammattiosaajia – osaajia, jotka mm. korjaavat, kokkaavat, rakentavat, ohjaavat – osaajia, jotka voivat olla ylpeitä omasta osaamisestaan.
Sen sijaan, että ammatillista koulutusta painetaan julkisesti lokaan, tulisi vahvistaa ammattiosaamisen merkitystä alueiden elinvoimalle ja työmarkkinoiden toimivuudelle. Merkityksen vahvistaminen tehdään riittävällä resursoinnilla ja resurssien suuntaamisella oikein eli opetukseen!
Katso esimerkkinä vaikkapa Micke Björklundin tarina.
Kaikki ikävä julkisuus ei valitettavasti ole tuulesta temmattua
Myönnettäköön: myös pulmia on tietenkin nostettava esiin, koska myös ne ovat osa monen ammatillisen opiskelijan ja opettajan arkea.
Uuden osaamisperusteisen ja työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen eli niin sanotun reformin jälkeen oppilaitoksessa tapahtuva osaamisen hankkiminen on vaikeutunut. Syynä on lähituntien määrän merkittävä vähentyminen. Opiskelijoiden oletetaan oppivan alan perustiedot ja -taidot muutamassa tunnissa tai muutamassa viikossa ja olevan sen jälkeen valmiita jatkamaan oppimista työelämässä.
Opiskelijoiden oletetaan oppivan alan perustiedot ja -taidot muutamassa tunnissa tai muutamassa viikossa ja olevan sen jälkeen valmiita jatkamaan oppimista työelämässä.
Oppilaitoksessa turvallisessa ympäristössä tutun opettajan opetuksessa ja ohjauksessa myös se hiljaisempi tai arempi opiskelija saa vahvistusta ja tukea, oppii perustekniikat ja rohkaistuu kokeilemaan ja ideoimaan myös uutta – kun opiskelijalle annetaan aikaa.
Mutta kun lähiopetustunnit ovat kortilla, oppilaitoksessa ei millään ennätetä kokeilla, erehtyä tai testata laaja-alaisesti oman alan erilaisia toteutustapoja eikä oppia mahdollisia knoppeja erilaisia alan työpaikkoja ajatellen.
Opiskelijat kaipaavat lisää opettajan antamaa lähiopetusta
Poliitikot tuntuvat ymmärtävän lähiopetuksen merkityksen. Esimerkiksi Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että toisen asteen koulutuksessa havaittuihin laatuongelmiin puututaan välittömästi. Erityisesti otetaan huomioon lähiopetus- ja ohjausresurssien riittävyys muuttuneisiin vaatimuksiin nähden. Myös eduskunnan antamissa lausumissa edellytetään, että ammatillisessa koulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijan oikeutta saada lähiopetusta.
Asetusta on tulkittu hyvin löyhästi, toimeenpanon ohjeistus on jäänyt puolitiehen ja minimistä on tullut maksimi.
Koulutuksen arjessa nämä poliitikkojen kirjaukset eivät vielä kuitenkaan näy. Vaikka asetus opetuksen ja ohjauksen määrästä (12h/osp) tuli voimaan 1.8.2022, ongelmat jatkuvat yhä. Lähiopetuksen määrä ei vieläkään ole riittävä, asetusta on tulkittu hyvin löyhästi, toimeenpanon ohjeistus on jäänyt puolitiehen, minimistä on tullut maksimi ja kaiken kukkuraksi opetus- sekä ohjaustunteihin lasketaan muidenkin kuin opettajan ja työpaikkaohjaajan antama opetus ja ohjaus.
Lähiopetuksen riittämättömyyttä tuo esiin ammatillisten opiskelijajärjestön OSKUn AMIS-tutkimus. Sen mukaan alle puolet (44 %) opiskelijoista kokee saaneen riittävästi opettajan antamaa opetusta ja ohjausta.
Vain 44 % opiskelijoista kokee saaneen riittävästi opettajan antamaa opetusta ja ohjausta.
Samaa viestiä kertoi jo viime keväänä OAJ:n ammatillisen koulutuksen ilmapuntari. Opettajien mielestä yhä useampi opiskelijoista tarvitsee enemmän opettajan antamaa opetusta ja ohjausta kuin on resursoitu.
Vastaajista noin neljännes oli sitä mieltä, että peräti 30 prosenttia opiskelijoista tarvitsee enemmän opetusta ja toinen neljännes sitä mieltä, että 20 prosenttia opiskelijoista tarvitsee enemmän opetusta. 18 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että jopa puolet tai enemmän opiskelijoista tarvitsee enemmän opetusta ja ohjausta kuin on resursoitu.
Osaavan Suomen rakentamiseen tarvitaan tekoja
Nyt on jo korkea aika kuulla kenttää – opettajia, opiskelijoita sekä työelämää. Tuoreessa kauppakamarin kyselyn tuloksissakin kerrottiin nimittäin, että yritykset kokevat ammattiosaamisen tason heikentyneen.
Nyt on jo korkea aika kuulla kenttää – opettajia, opiskelijoita sekä työelämää.
Ilman ammattiosaajia Suomi ei pärjää, mutta onneksi ongelmiin on lääke.
Turvataan riittävä määrä lähiopetusta varmistamalla, että opetushenkilöstöä eli opettajia on riittävästi. Resursoidaan opettajille tarpeeksi aikaa opettaa ja kohdata opiskelijat, jotta opiskelijan perusosaaminen sekä ammattiaineissa että yto-aineissa voidaan varmistaa.
Ja varmistetaan, että opettajalla on myös oikeus ja realistinen mahdollisuus täydennyskoulutukseen oman osaamisensa ylläpitämiseksi.
Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään ammatillisella koulutuksella!
Eira Bani
OAJ:n erityisasiantuntija
