Jos halutaan, että osaajia on tarpeeksi työmarkkinoiden tarpeisiin myös tulevaisuudessa, koko koulutusketjun perusrahoitus ja resurssit on saatava kuntoon, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Olemme vedenjakajalla: jos koulutuksen ja osaamisen arvostus ei ala näkyä päätöksissä, joudumme heittämään hyvästit nykyisen kaltaiselle sivistys- ja hyvinvointivaltiolle.
On välttämätöntä lisätä koulutuksen perusrahoitusta ja resursseja, pienentää ryhmäkokoja, antaa lisää resursseja oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon sekä varmistaa kelpoisten opettajien ja erityisopettajien saatavuus.
Koko oppimisketjusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja yliopistoon on huolehdittava, jotta meillä on riittävästi osaajia työmarkkinoiden tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Opettajien merkitys tulevaisuuden osaajien tekijöinä on keskeinen.
Mielenterveyden ongelmat näkyvät koulujen, oppilaitosten ja jopa päiväkotien arjessa. Ne ovat opettajien silmien edessä päivittäin.
Mielenterveyden ongelmat näkyvät koulujen, oppilaitosten ja jopa päiväkotien arjessa. Ne ovat opettajien silmien edessä päivittäin.
Opettaja huomaa sekä segregaation ja sosioekonomisten taustojen väliset erot että oppimisen haasteet ja oppijoiden erilaisuuden. Opettajat näkevät yhteiskunnan tulevaisuuden omassa arjen työssään suoraan ja moniulotteisesti, kun he kohtaavat lapset, nuoret ja aikuisetkin päivittäin.
Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntymisestä ei pidä enää olla vain huolissaan, vaan pitää toimia. On välttämätöntä luoda toivoa ja lujittaa luottamusta tulevaisuuteen ja ihmiskunnan kykyyn ratkaista kriisit.
Jotta pystymme pitämään huolta lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista, nykyistä laajemmat tukijoukot ja ripeämmät toimet ovat tarpeen. Yhteiskunta odottaa koulutusjärjestelmältä paljon mutta ei anna riittäviä resursseja vaativan vastuun kantamiseen.
Resurssien puute on iso kompastuskivi
Opettajat haluavat turvata oppimisen edellytykset kaikille, mutta ilman riittäviä resursseja se ei ole mahdollista. Resurssien puute on yksi koulutusjärjestelmämme isoimmista kompastuskivistä. Opettajat tasapainoilevat opettamisen ja oppimisen sekä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Lapset ovat yksilöitä ja oppiminen yksilöllistä, mutta nykyisin resurssein yksilöllinen oppiminen ja yksilöt huomioon ottava opettaminen on lähes mahdotonta.
Resurssien puute on yksi koulutusjärjestelmämme isoimmista kompastuskivistä.
Opettajat kohtaavat resurssivajeet työssään väistämättä. Opettajat uupuvat ja heidän työkuormansa kasvaa. Koska tukitoimia ei ole riittävästi saatavilla lasten ja nuorten hyväksi jokaisessa kunnassa, päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa, oppimisen erot kasvavat ja opetuksen laatu kärsii.
Opettajien ääntä pitää kuulla enemmän ja kuunnella niitä viestejä tarkemmin, kun pohdimme missä tilassa yhteiskuntamme ja koulutusjärjestelmämme on tällä hetkellä ja mitä kohti kuljemme.
Opettajien ääntä pitää kuulla enemmän ja kuunnella niitä viestejä tarkemmin, kun pohdimme missä tilassa yhteiskuntamme ja koulutusjärjestelmämme on tällä hetkellä ja mitä kohti kuljemme.
Epätoivoon ei kuitenkaan synkkyydenkään hetkellä pidä jäädä, vaan saada aikaan konkreettisia tekoja. Siinä yhteiskunnan sekä meidän vaikuttajien ja edunvalvojien, tutkijoiden sekä päättäjien on mahdollista ottaa entistä isompi rooli yhdessä siinä, että emme jää jumiin ongelmiin, vaan kykenemme katsomaan pidemmälle ja tekemään ratkaisuja, joilla rakennamme nuorille hyvää tulevaisuutta.
Koulutus on iso tekijä siinä, että selviämme yhteiskunnan kriiseistä, mutta myös turvaamme sivistyksen, demokratian, yhdenvertaisuuden, talouskasvun ja inhimillisen elämän.
Katarina Murto
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @KatarinaMurto
Tekstistä korjattu muutamia muotoiluja ja kappaleiden järjestystä 29.9.2022.
