Taiteen perusopetus (TPO) on Suomessa ainutlaatuista ja tasavartaisuutta edistävää. Missään muualla maailmassa ei ole samanlaista taiteen perusopetuksen järjestelmää kuin meillä.
Taiteen perusopetus on ylpeyden aiheemme: kansainvälisesti ainutlaatuinen koulutus- ja harrastusmuoto, missä vahvistetaan keskeisintä tulevaisuuden osaamistaitoa, luovuusosaamista. On arvokasta, että lapsella ja nuorella on mahdollisuus koulutukseen ilman, että perheen sosioekonominen asema vaikuttaa osallistumiseen. Tästä on pidettävä tiukasti kiinni.
Taideaineiden opiskelu edistää toisten ihmisten kunnioittamista ja huomioimista. Se tukee suvaitsevien ja toisia ymmärtävien kansalaisten kasvattamista purkamalla ennakkoluuloja ja stereotypioita. Itseilmaisun kehittyminen on lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen kannalta merkittävää. Lapsi ja nuori saa hyvän sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman sekä arvokkaita taitoja toimia myöhemmin työelämässä tai vaikuttavan pohjaosaamisen kasvussa taiteen ammattilaiseksi.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä satsaukset taiteeseen tuovat panostuksen takaisin 1,5-kertaisesti.
Taiteen ja kulttuurin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle sekä oppilaiden hyvinvoinnille on tutkimusten ja erilaisten selvitysten mukaan varauksetta positiivista. On arvioitu, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä satsaukset taiteeseen tuovat panostuksen takaisin 1,5-kertaisesti.
Kulttuurin tuottamisella on varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, vaikka sitä tuotetaan sen itsensä vuoksi. Yksistään taiteen perusopetuksessa eri kunnissa järjestetään esityksiä, konsertteja, näyttelyitä ja muita tilaisuuksia noin 15 000 tapahtuman verran vuosittain.
Taiteeseen sijoitettu euro tuo takaisin 5–7 euroa taiteenlajista ja tuotantotavasta riippuen. Kulttuurin osuus kulutuksesta on runsaat neljä prosenttia ja työllisistä kolme prosenttia. Välilliset vaikutukset esimerkiksi matkailu-, liikenne- ja hotelli- ja ravintola-alan työpaikkojen luomiseen ovat vielä tätä suuremmat.
Mitä Suomi saa sijoittaessaan taiteen perusopetukseen?
Tätä: Taide- ja kulttuurikasvatuksen saavutettavuus ja tasa-arvoisuus lisääntyvät, suomalaisten lasten ja nuorten kulttuurikompetenssi vahvistuu, lasten ja nuorten hyvinvointi paranee, yksinäisyys ja syrjäytyminen vähenee, monialainen yhteistyö sivistys- ja kulttuurisektorin välillä vahvistuu, tasa-arvoinen aluekehitys taide-, kulttuuri-, opetus- ja kasvatuskentällä turvataan ja esteettisen havaintokyvyn yhteys kestävän kehityksen mukaisiin arvoihin vahvistuu.
Kunnilla on velvollisuus järjestää kulttuuritoimintaa, mikä tarkoittaa muun muassa taiteen perusopetusta ja mahdollisuutta taiteen harrastamiseen. Taiteen perusopetuksen kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin tarjonta. Mukana on noin 12 prosenttia lapsista (reilut 120 000 lasta).
Lapsia ja nuoria kiinnostavat monipuolisesti taiteen ja kulttuurin eri harrastukset, mutta harrastuspalveluiden tarjonnassa ja saatavuudessa on isoja alueellisia eroja.
Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -kuntalaistutkimus paljastaa, että tyytyväisyys kulttuuripalveluihin on korkealla tasolla erikokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa. Kyselyn mukaan tyytyväisyys taiteen perusopetukseen oli melko suurta eri-ikäisillä, eri sukupuolta ja eri äidinkieltä edustavilla.
Harrastuspalveluiden saatavuudessa on isoja alueellisia eroja.
Taiteen perusopetuksen palveluja on käytetty eniten Lapualla, missä kansalaisopisto, taidekoulu ja musiikkiopisto tarjoavat koulutusta taiteen harrastamiseen ja perusopetukseen. TPO:n yleistä oppimäärää on heikoiten saatavilla Länsi- ja sisä-Suomessa ja parhaiten Etelä-Suomessa. Myös suurten kaupunkien sisällä on havaittavissa alueellisia eroja.
Vaikka kuntalaiset ovatkin tyytyväisiä taiteen harrastamiseen ja taiteen perusopetukseen, kuinka tyytyväisiä he olisivatkaan, jos taiteen perusopetuksen yhdeksää taiteenalaa olisi tasavertaisemmin tarjolla läpi Suomen?
Valtion budjetin 0,14 prosentilla vahvistamme luovuusosaamista
TPO haukkaa valtion budjetista vain siivun, noin 0,14 prosenttia. Opetuksen ja eri taiteenalojen saatavuutta voidaan laajentaa lisäämällä opetustuntikohtaista valtionosuutta ja harkinnanvaraisia avustuksia. Esimerkiksi noin 19 miljoonan euron satsaus tarkoittaa noin 230 000 vuotuisen opetustunnin lisäystä ja paljon lisää hymyileviä kasvoja.
Meillä ei ole varaa hukata asiantuntijoiden luovuusosaamista. DNA ohjaa solujen toimintaa kuten luovuusosaaminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Taiteen ja kulttuurin vaikutukset ovat laajoja. Ne liittyvät sosiaaliseen hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen, talouteen, ympäristöön tai kulttuurin kestävyyteen.
Mitä jos kannustaisimme myös alueita yhteistyöhön tai yhteistyötä kuntien maahanmuuttajatyön, vanhustyön, sosiaali- ja terveystoimen sekä seurakuntien välille? Villinä korttina heitän ilmoille innovaatiosetelin tyyppisen aluesetelin. Seteli olisi haettavissa yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja pilotointeihin yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Taiteen perusopetuksen ja osaamisen nostamisen pitäisi kiinnostaa kaikkia päättäjiä. Peruskoulun taidekasvatus on vähäistä, ja lapset ja nuoret tarvitsevat lisää tilaa ja aikaa jaetuille kokemuksille.
Onnistuneella taideopetuksella annamme lapsille ja nuorille suuria elämyksiä, jotka vahvistavat kriisinkestävyyttä elämän eri vaiheissa ja kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Taiteen perusopetuksen toiminnan jatkuminen pandemian aikana osoitti koulutuksen tarpeellisuuden myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukijana.
Luovuus ja tulevaisuus kuuluvat kaikille.
Hannele Louhelainen
erityisasiantuntija, OAJ
