Opettajankoulutus luo pohjan kansamme sivistykselle. Siksi sitä pitää kehittää pitkäjänteisesti ja ajantasaisesti. Seuraavan hallituksen pitää nimetä opettajankoulutusfoorumi pysyväksi toimielimeksi ja rahoittaa sen toiminta. Opettajien täydennyskoulutuksesta pitää saada oikeus ja velvollisuus.
Opettajankoulutusfoorumi on ollut toiminnassa vuodesta 2016 ja tehnyt vaikuttavaa työtä opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Toiminnan mahdollistamiseksi foorumi on saanut 60 miljoonan euron rahoituksen.
Foorumin strategisten linjausten pohjalta on aloitettu useita kymmeniä hankkeita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Monissa hankkeissa on ollut mukana myös kentän toimijoita sekä sidosryhmiä, mikä on mahdollistanut hankkeiden toteutumisen käytännössä.
Jotta opettajankoulutusta voidaan suunnitellusti kehittää, foorumi pitää nimetä pysyväksi, hallituskausista riippumattomaksi toimielimeksi. Lisäksi toiminnan rahoitus pitää varmistaa.
Opettajien täydennyskoulutus on edelleen pirstaleista. Sen pitäisi myös perustua tutkimukseen ja olla pääsääntöisesti korkeakoulujen antamaa.
OAJ:n tavoitteena on saada täydennyskoulutus lakiin kirjoitetuksi opettajan oikeudeksi ja velvollisuudeksi.
OAJ:n tavoitteena on saada täydennyskoulutus lakiin kirjoitetuksi opettajan oikeudeksi ja velvollisuudeksi. Tällä tavoin opettaja saisi kehittää osaamistaan työajalla. Nyt iso osa opettajista kehittää osaamistaan omalla ajallaan, mikä kuormittaa opettajia liikaa. Työnantajalla on kuitenkin vastuu työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä.
Huoli opettajan ammatin veto- ja pitovoimasta on jatkunut jo pitemmän aikaa. Mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka houkuttelevat hakeutumaan alalle? Työolot ja palkkaus ovat merkittäviä, mutta myös peruskoulutuksen antama osaaminen on tärkeää.
Opettajankoulutuksessa tulisi panostaa enemmän erityisesti kielitietoiseen opetukseen ja erityispedagogiseen osaamiseen. Niitä tarvitsevat kaikki opettajat varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
Uran alku on tuoreelle opettajalle suuri muutos, jolloin opitaan lisää opettajan työstä. Yliopistot ovat vähentäneet käytännön harjoitteluiden määrää merkittävästi jo pidemmän aikaa, mikä ei ole hyvä asia. Peruskoulutuksen aikana sisällöt ovat hyvin moninaisia, joten moni tärkeäkin kokonaisuus pitää oppia työelämässä.
Kokenut, koulutettu mentori on ollut monelle uudelle opettajalle pelastus työssäjaksamisessa ja uusien asioiden opettelussa. Mentorointia tulisikin tarjota vähintään kaksi vuotta uran alussa. Koulutuksen saanut, kokenut mentori auttaa tilanteissa, joita tuore opettaja ei ole aikaisemmin kohdannut.
Mentorointi pitää kirjata lakiin kaikkien uusien opettajien oikeudeksi ja velvollisuudeksi.
Tutkimuksissa on todettu, että mentorointi lisää työhyvinvointia ja edistää opettajan sitoutumista työhönsä. Mentorointi pitää kirjata lakiin kaikkien uusien opettajien oikeudeksi ja velvollisuudeksi. Lakikirjaus tukisi myös kunnan työehtosopimuksiin kirjattua oikeutta mentorointiin.
Suomessa on huutava pula varhaiskasvatuksen opettajista. Tarvitsemme lisää myös erityisopettajia, erityisluokanopettajia sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) opettajia kaikille asteille. Lisäksi matemaattisten aineiden ja tekniikan alan opettajista on pulaa.
Opettajarekisteri on ratkaisu siihen, että saamme ajantasaisen tiedon, jotta opettajankoulutuksessa pystytään kouluttamaan oikea määrä opettajia eri puolille Suomea. Minkään aineen tai alan opettajia ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa työttömiksi.
Opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuus on säilytettävä ja opettajankouluttajien mahdollisuus tehdä tutkimusta on taattava jatkossa vahvemmin. Opettajien täydennyskoulutukseen pitää saada selkeä jatkumo, koska osaavat ja jaksavat opettajat takaavat sivistyksemme.
Päivi Lyhykäinen, erityisasiantuntija OAJ
