Henkinen väkivalta on aivan yhtä aito ja iso onglema kuin fyysinen väkivalta. OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg kertoo tarkemmin, miten henkistä väkivaltaa torjutaan käytännön tasolla.
OAJ:n jäsenet kohtaavat työssään fyysisen väkivallan lisäksi myös epäasiallista kohtelua ja häirintää. Tätä sanotaan myös henkiseksi väkivallaksi, joka on fyysistä väkivaltaa yleisempää, ja se on aivan yhtä haitallista opettajan terveydelle ja turvallisuudelle. Häirintää ja epäasiallista kohtelua esiintyy OAJ:n kyselyiden mukaan niin oppilaiden ja huoltajien kuin työkavereiden ja esihenkilöiden toimesta.
Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua tai häirintää - tai jos näihin liittyvää kuormitusta on työpaikalla tunnistettu - on työnantajalla työturvallisuuslain mukaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vaarojen ja haittojen vähentämiseksi samalla tavalla kuin fyysisenkin väkivallan uhan osalta.
Epäasiallinen kohtelu ei ole ok. Sitä ei pidä hyväksyä osaksi työtä eikä sitä pidä normalisoida. Työpaikalla pitää olla nollatoleranssi niin fyysisen kuin henkisenkin väkivallan suhteen. Tämä koskee niin työkavereita kuin opiskelijoita, oppilaita ja huoltajia. Työnantajan nollalinja lisää työyhteisön sisäistä luottamusta ja auttaa haastavissa vuorovaikutustilanteissa.
Mitä yksittäinen opettaja sitten voi tehdä?
Älä jää yksin! Sinulla on oikeus saada tukea esihenkilöltäsi ja työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Myös työterveyshuollosta on syytä hakea apua vaikeiden tilanteiden käsittelyyn sekä työkuormituksen aiheuttaman terveyshaitan arviointiin. Työterveyshuolto antaa koko työpaikkaa koskevia toimenpide-esityksiä työnantajalle, ja siksi on tärkeää, että työterveyshuollolla on oikea käsitys tilanteesta. Siksi kaikki tapaukset tulee ilmoittaa eteenpäin.
Epäasiallisesti käyttäytyvälle on sanottava, ettei hyväksy esimerkiksi uhkailua. Jos kyseessä on huoltaja, niin asia on syytä hoitaa yhdessä esihenkilön kanssa. Jos on pienikin pelko siitä, että tilanne voi eskaloitua fyysiseksi väkivallaksi, niin huoltajatapaamisiin ei pidä mennä yksin. Poliisiin kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos väkivaltaa tai sen uhkaa on jo aikaisemmin esiintynyt, tai jos laittoman uhkauksen, vainoamisen tai kunnianloukkauksen kriteerit täyttävät. Täältä löytyy tarkemmat ohjeet haastaviin tilanteisiin arjen työssä.
Opettajan ja rehtorin on viranhaltijoina siedettävä ankaraakin palautetta työstään, kunhan arvostelu on asiallista. Tarkoitushakuista ja epäasiallista käytöstä, haukkumista tai huutamista ei sen sijaan pidä hyväksyä. Jokaisen on hyvä muistaa, että kriittinenkin palaute otetaan paremmin vastaan, kun sitä esitetään arvostavalla, kunnioittavalla ja rakentavalla tavalla.
Kun viestintä on jo mennyt solmuun, kirjallinen viestittely kannattaa lopettaa ja tarttua puhelimeen. Kannattaa sopia tapaamisaika, jotta asia voidaan selvittää kasvotusten ja tarvittaessa esihenkilön tuella. Kirjallinen viestittely saattaa etäännyttää ja altistaa väärinymmärryksille ongelmien jo synnyttyä.
Prosessi, jonka mukaan toimitaan ongelma- ja ristiriitatilanteissa on hyvä tiedottaa ja kerrata kaikille, niin työyhteisössä kuin huoltajille sekä lapsille ja nuorille (ikä- ja kehitystason mukaisesti), sekä muistuttaa säännöllisesti siitä, että kaikilta osapuolilta edellytetään tämän mukaista toimintaa.
Ennaltaehkäisy ja ratkaisujen hakeminen yhdessä, ennen tilanteen eskaloitumista on ristiriitojen ja häirinnän osalta vaikuttavin toimenpide. Luottamusta on helpointa rakentaa ennen kuin vuorovaikutus on vaikeutunut. Hyvän keskusteluyhteyden luominen helpottaa puolestaan vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Tämä on kaikkien etu. Niin opettajien, oppilaiden kuin huoltajienkin.
Sara Simberg
kirjoittaja on OAJ:n työhyvinvoinnin erityisasiantuntija
