Työssä haitallinen kuormittuminen on aina vakava asia, joka tulee ottaa puheeksi oman esihenkilön kanssa, muistuttaa OAJ:n erityisasiantuntija Sari Melkko. Yhdessä esihenkilön kanssa tulee miettiä työpaikan ratkaisukeinoja, joilla työkuormitusta voidaan vähentää.
Opettajilla esiintyi edellisvuosia vähemmän työuupumusta, mutta samanaikaisesti työn imu heikkeni, kertoo kasvatuspsykologian yliopistolehtori ja tutkija Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta vuoden 2023 Opettajien työhyvinvointikyselyn tuloksista. Kysely on toteutettu yhteistyössä OAJ:n kanssa, jonka jäseniltä kyselyä on kerätty yhtäjaksoisesti aina puolivuosittain vuoden 2020 keväästä lähtien, jolloin koulua ja yhteiskuntaa koetteli koronaviruspandemian ensimmäinen aalto.
Vuosittain kumuloituvan aineiston avulla voidaan seurata työhyvinvoinnin yleisiä trendejä ja niiden kehitystä sekä saada ajantasaista tietoa opettajien työtä koskevien muutosten vaikutuksista työhyvinvointiin. Lisäksi kyselyn avulla saadaan monipuolista tietoa opettajien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten työn voimavaroista, vaatimuksista ja kuormitustekijöistä. Tuloksia voidaan myös eritellä opettajien antamien taustatietojen mukaan, mikä täydentää kuvaa esimerkiksi siitä, miten työhyvinvointi mahdollisesti eroaa alueittain, kouluasteittain tai työkokemuksesta riippuen. Kyseessä on ainutlaatuisen laaja ja systemaattisesti kerätty opettajien työhyvinvointia kartoittava kysely. Sen tuloksia voidaan hyödyntää opetusalaa koskevassa päätöksenteossa ja opettajien työhyvinvoinnin tukemisessa, joihin vaikuttaminen kuuluu myös OAJ:n keskeisiin tehtäviin.
Työhyvinvointia tarkastellaan usein työn imun ja työuupumuksen käsitteiden kautta. Työn imu, joka kuvaa myönteistä työhyvinvointia, ilmenee esimerkiksi omistautumisena ja uppoutumisena opettajan työhön. Työuupumus, joka heikentää työhyvinvointia, ilmenee puolestaan riittämättömyyden tunteina, kyynistymisenä opettajan työtä kohtaan ja uupumisasteisena väsymisenä.
Oheiset kuviot näyttävät opettajien kokeman työn imun ja työuupumuksen kehityksen puolivuosittain vuosina 2020–2023. Luvut ovat keskiarvoja, jotka on muodostettu useista väittämistä (skaala = 1–6). Kyselytulosten mukaan opettajien työn imu heikkeni ja työuupumus kasvoi koronapandemian aikana, tilanteen ollessa heikoimmillaan syksyllä 2021. Vuonna 2022 nähtiin kuitenkin käänne parempaan työhyvinvoinnin alkaessa hiljalleen palautua. Tämä positiivinen suuntaus jatkui vuonna 2023, jolloin työuupumus edelleen väheni. Työn imussa ei kuitenkaan havaittu vastaavaa positiivista kehitystä, vaan se oli vuonna 2023 alimmillaan koko mittausaikana. Tämä havainto herättää kysymyksiä siitä, onko opettajien työssä tapahtunut valtakunnallisesti työmotivaatiota heikentäviä muutoksia ja mitä asialle voidaan tehdä?
Näitä tuloksia tulkitessa on tärkeää ottaa huomioon eri mittauspisteiden välinen mittausvaihtelu. Tämä johtuu siitä, että tutkimus ei ollut pitkittäistutkimus, jossa samoja vastaajia seurataan ajan kuluessa. Sen sijaan vastaaminen oli vapaaehtoista, minkä vuoksi osa vastaajista vaihtui mittauspisteiden välillä. Vastaajien kokonaismäärä ja alueellinen edustavuus myös vaihtelee eri mittauksissa. Esimerkiksi vuoden 2022 tulokset ovat vähemmän luotettavia alhaisemman vastaajamäärän ja huonomman edustavuuden vuoksi. Tulokset antavat kuitenkin ainutlaatuista tietoa opettajien yleisestä työhyvinvoinnin tilasta eri ajankohtina.
Tutkimusryhmä kehittää kyselyä jatkuvasti tutkimusperusteisesti, jotta se mahdollistaisi jatkossakin mahdollisimman pätevän ja ajankohtaisen tiedon saamisen opettajien työhyvinvoinnista. Kyselyn keräystä on tarkoitus jatkaa pitkäjänteisesti, ja tämän vuoden työhyvinvointikyselyt lähetetään OAJ:n jäsenille alueyhdistysten kautta jälleen keväällä ja loppusyksystä. Seurannan tuloksia viestitään tuoreeltaan opettajille ja päättäjille, lisäksi tarkempia tutkimustuloksia tullaan julkaisemaan tieteellisissä lehdissä.
Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron johtaman tutkimusryhmän toteuttama seurantatutkimus on osa EduRESCUE-hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Tutkimuksesta lisätietoa antavat professori Katariina Salmela-Aro (katariina.salmela-aro@helsinki.fi) ja yliopistolehtori/tutkija Lauri Hietajärvi (lauri.hietajarvi@helsinki.fi)
Työhyvinvointikyselyä koskevista tutkimustuloksista koronapandemian aikana voi lukea lisää seuraavasta julkaisusta: Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022). Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5), 498–512.
Teksti: Olli-Pekka Heinimäki, Sari Melkko, Janica Vinni-Laakso, & Lauri Hietajärvi
