Yhteistoimintalakien tarkoitus on varmistaa, että henkilöstö saa tietoa työhön ja työyhteisöön vaikuttavista asioista ja että erilaiset muutokset käsitellään työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa ennen niiden toteuttamista. Nykyisin lakien tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu. Lakeihin tarvitaankin kokonaisuudistus.
Henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa säädellään opetusalalla kolmessa eri laissa. Kunnille, valtiolle ja yksityisille yrityksille on omat lakinsa. Niiden sisällössä on joitakin eroja, mutta tavoitteet ja velvoitteet ovat kuitenkin hyvin samansisältöiset.
Yhteistoimintalakien soveltamiseen on liittynyt paljon ongelmia. Yhteistoiminta yhdistetään lähinnä työntekijöiden irtisanomis- ja lomautustilanteisiin. Muut yhteistoimintalakien tavoitteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tiedon kulussa on edelleen paljon ongelmia. Myös muutostilanteissa yhteistoimintamenettely usein unohtuu tai neuvottelu käydään vasta muutosten jo tapahduttua. Esimerkiksi kameravalvonnan käyttöönotto tai muutos sairauspoissaolojen ilmoitusmenettelyssä ei saa lain mukaan tulla henkilöstölle yllätyksenä.
Sanktiot toimivat yt-menettelyssä
Yhteistoimintalakia noudatetaan ”parhaiten” työvoiman vähentämistilanteissa. Tämä johtuu suurelta osin laiminlyönteihin liittyvästä korvausvelvollisuudesta. Työnantaja joutuu maksamaan euromääräisen hyvityksen esimerkiksi jokaiselle irtisanotulle työntekijälle, jonka osalta yhteistoimintamenettelyssä on ollut puutteita. Muiden kuin vähentämistilanteiden osalta laiminlyönnit on määrätty poliisin tutkittavaksi.
Näitä säännöksiä on sovellettu harvoin ja tutkintapyyntöjä poliisille on tehty vähän, vaikka puutteita yhteistoiminnassa tulee esille usein. Tämä johtuu osaltaan myös siitä, että tilanteissa, joissa poliisiin ollaan oltu yhteydessä, poliisi on tehnyt tutkimatta jättämistä koskevan päätöksen. Poliisi on todennut asian tutkimisen tulevan liian kalliiksi ottaen huomioon, että kyseessä on vain yhteistoimintalain noudattamista koskeva asia.
Yhteistoimintalakiin tarvitaan kokonaisuudistus
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva yhteistoiminta-asiamies valvoo yritysten yhteistoimintalain noudattamista. Yhteistoiminta-asiamiehellä ei ole toimivaltaa kunta- ja valtiosektorilla. OAJ on pitkään ajanut toimivallan laajentamista myös julkiselle sektorille. Tämä edellyttäisi tietenkin myös yhteistoiminta-asiamiehen resurssien lisäämistä. Yhteistoiminta-asiamiehen valvontaa olisi tarpeen myös terävöittää esimerkiksi säätämällä asiamiehelle oikeus rikemaksun määräämiseen vastaavalla tavalla kuin muun muassa finanssivalvonnalla on. Nykyinen jäykkä uhkasakkojärjestelmä ei toimi käytännössä.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan vireillä yritysten yhteistoimintalakia koskeva kehitystyö. Selvitys nykyisen lain kehittämiskohteista ja muutostarpeista valmistui marraskuussa. Selvityksessä todetaan, että laki ei toimi tavoitteiden mukaisesti ja se koetaan lähinnä irtisanomislakina. Selvityksen mukaan yksittäisten lainsäännösten muuttaminen ei riitä vaan tarvitaan kokonaisuudistus.
Osaamistarpeiden muutokset otettava huomioon
Konkreettisena muutosehdotuksena esitetään, että työvoiman vähentämistä koskevat säännökset siirrettäisiin työsopimuslakiin ja laadittaisiin uusi laki henkilöstön tiedoksisaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Tällöin kaikki työsuhteen päättämismenettelyyn liittyvät säännökset olisivat samassa laissa.
Selvitystyössä yhtenä päätavoitteena pidetään osaamistarpeiden muutosten huomioimista teknologian kehittyessä. Tämä on hyvin tärkeä asia myös opetusalalla ja työnantajan vastuuta tuleekin uudessa laissa vielä selkiyttää. Havaitessaan toiminnan painopisteiden muuttuvan, työnantajan tulee huomioida muutoksen vaikutukset työtehtäviin ja henkilöstön osaamistarpeisiin.
Kolmikantainen työryhmä jatkaa kehitystyötä selvityksen pohjalta. OAJ pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että myös opetusalalla esille tulleet ongelmat huomioidaan lainvalmistelussa. Nyt vireillä oleva kehitystyö koskee vain yritysten yhteistoimintalakia. On tärkeää huolehtia, että tämän kehitystyön – toivottavasti hyvät – lopputulokset huomioidaan myös julkista sektoria koskevissa yhteistoimintalaeissa. Julkisen sektorin työntekijät eivät saa jäädä tämän uudistustyön ulkopuolelle. Tämä on OAJ:n keskeinen tavoite uudistustyössä.
Erkki Mustonen
johtava lakimies, OAJ
