Kotouttamisesta puhutaan yleensä siten, että maahanmuuttajat pitäisi kotouttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhutaan ”maassa maan tavalla”- olemisesta. Mitä ”maan tavalla” tarkoitetaan?
Meillä on ollut muista kulttuureista tulleita Suomessa jo hyvin pitkään, ja nämä ihmiset ovat tuoneet mukanaan uusia tuulia yhteiskuntaamme vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. He ovat siis aina vaikuttaneet yhteiskuntaamme, tähän ”maan tapaan”, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Minun mielestäni kotoutumisen pitää olla kaksisuuntaista. Sekä tulijoiden että täällä asuvien pitää ottaa vastuu toisista ja jakaa omia ajatuksiaan ja tapojaan kunnioittavasti. Molemminpuolinen kotoutuminen ehkäisee monia väärinymmärryksiä, edistää myös kantaväestön tietämystä eri kulttuureista ja vähentää mahdollisia pelkoja.
Avoimet ovet ovat tarpeen
Suomi tarvitsee lisää väestöä, jotta voimme ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä nykyinen väestökehityksemme näyttää huolestuttavalta. Meidän on avattava laajemmin ovet heille, jotka tulevat Suomeen muualta.
Suurin osa Suomessa olevista maahanmuuttajista on saapunut Virosta ja Venäjältä. Tämä tuntuu unohtuvan usein, kun puhumme maahanmuuttajista. Usein tuntuu siltä, että maahanmuuttajiksi luokitellaan ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on erivärinen iho tai hiukset kuin kantaväestöllämme.
Maahanmuuttajat ovat kuitenkin moninainen joukko. Jokaisella on aiempaa osaamista, sekä virallisia tutkintoja että muuta tietotaitoa. Jokainen tulija tuo mukanaan vähintään yhden kielen, monesti useamman kielen kielitaidon ja osaamisensa lisäksi kaiken aiemman kokemuksensa. Meillä pitäisikin lopettaa puhuminen meistä ja heistä ja sen sijaan nähdä jokainen tärkeäksi osaksi yhteistä, monimuotoista suomalaista yhteiskuntaamme.
Kielitaito ratkaisee tulevaisuuden
Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomen tai ruotsin kielen taidon kehittyminen ratkaisee, millainen tulevaisuus maahanmuuttajalla Suomessa on. Opettajamme tekevät upeaa työtä kielen oppimisen ja kotoutumisen edistämiseksi. Myös oman äidinkielen oppiminen kehittää kaikkea oppimista, erityisesti kielten oppimista.
Olen harmikseni kuullut ihmettelyjä siitä, mitä oman äidinkielen oppiminen muka mitään hyödyttää. Oman äidinkielen oppimisen merkitystä on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että äidinkielen osaaminen on hyödyllistä, kannattavaa ja todella tärkeää.
Pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys kielen oppimisen perustana on kiistaton. Meidän pitää luoda järjestelmä, jossa kaikki lapset pääsevät varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, asuvatko he Suomessa pysyvästi vai odottavatko lupaa jäädä tänne. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus ja oman äidinkielen opetus pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksessa ja jatkaa opettamista toisen asteen loppuun. Nämä ratkaisut vaativat toteutuakseen, että poliittiset päättäjät ymmärtävät, että ne ovat sijoituksia tulevaisuuteen.
Kotoutumiskompassista ehdotuksia käytännön toimiin
OAJ halusi tuoda esiin muitakin ratkaisuja, joilla voimme aiempaa paremmin edistää kotoutumista koulutuksen keinoin. Uudessa Kotoutumiskompassi 2019 -julkaisussa on ehdotuksia kaikkien koulutusasteiden mahdollisuuksista edistää kotoutumista, jos päättäjämme niin haluavat. Nyt tarvitaan lakimuutoksia sekä uusia toimenpiteitä, jotta opettajamme saisivat rauhassa tehdä työtään riittävällä osaamisella.
Koko maalle on etua siitä, että jokaisella kansalaisellamme on mahdollisuus kehittyä, kouluttautua ja päästä työelämään. Meidän pitää olla suunnannäyttäjiä siinä, että hyväksymme moninaiset kansalaisemme ja annamme mahdollisuuden oppia ja kouluttautua myös niille, jotka eivät välttämättä jää tänne. #koulutusratkaisee
Päivi Lyhykäinen, erityisasiantuntija OAJ
