• logo
  • logo
Eduskuntavaalit

Miksi tiedettä tarvitaan?

29.01.2019 - 14.22 Blogi
Kuvituskuva

Osaamisen kasvattaminen, tieteen ja koulutuksen arvostuksen lisääminen, korkeakoulujen toimintaedellytysten ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Tämä on lista tärkeimmistä asioista, jotka kevään eduskuntavaaleissa valittavien kansanedustajien pitää korkeakoulutuksen osalta ratkaista.

Tulevat päättäjät ovat suurien kansainvälisten ja kotimaisten haasteiden edessä. Heidän pitäisi pystyä tekemään kauaskantoisia ja viisaita tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä, joista välttämättä ei ole tulossa poliittisia saavutuksia seuraavan neljän vuoden aikana. Nämä haasteet liittyvät monin tavoin kansainvälisiin globaaleihin haasteisiin, isoon kuvaan, esimerkiksi osaamiseen, työn murrokseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Korkeakoulutuksella luodulla osaamisella on keskeinen rooli yhteiskuntien kehittämisessä, uudistamisessa ja voimavarojen luomisessa. Koulutus kokonaisuudessaan on koko henkisen ja taloudellisen hyvinvointimme kivijalka.

Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisissä vertailuissa

Jotta voimme jatkossakin olla mukana globaalien haasteiden ratkaisemisessa ja pysyä myös kilpailussa mukana, meidän pitää ymmärtää nykyinen tilanteemme. Tällä hetkellä Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan jäänyt jälkeen tutkimukseen, koulutukseen ja uudistavaan innovaatiotoimintaan panostamisessa, vaikka juuri tieteen ja tutkimuksen keinoin voidaan vastata yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin, luoda uudenlaista työtä ja kehittää yhteiskuntaa.

Äskettäin julkistetun Tieteen tila 2018 -raportin mukaan tieteen taso on noussut. Selvitys koski vuosia 2012–2015, ja tämän tuloksen pohja on rakennettu jo aikaisemmin. Lähtötilanteemme on tason osalta hyvä: Suomen kansainvälisten yhteisjulkaisujen tieteellinen vaikuttavuus on ollut selkeästi maailman keskitason yläpuolella jo 1990-luvulta alkaen.

Tutkimustyö on pitkäjänteistä ja se edellyttää jatkuvuutta. Vasta myöhemmin tiedämme, miten vuosina 2015–2019 tehdyt leikkaukset ovat vaikuttaneet tieteen tilaamme, millainen murtuma perustukseen tuli. Tieteen tila -selvitys kertoo jo signaalin. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa sekä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuosien 2012–2017 aikana.

Ehkä järjestelmämme kestää yhden notkahduksen, mutta ei enää toista voimavarojen laskua. Vaikka olemme ainakin vielä tieteen tason osalta keskiarvon yläpuolella, kasvun vauhti muualla on ollut nopeaa ja olemme jääneet kauas verrokkimaidemme taakse. Tällä hetkellä korkeakoulutuksen rahoituksen taso vastaa reaalisesti 2000-luvun alkua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuus BKT:stä on ollut laskeva viimeiset kymmenen vuotta. Suunta on käännettävä.

Korkeakoulutuksen vaikutus näkyy jokaisena päivänä

Tieteeseen, tutkimukseen ja korkeakoulutukseen on uskallettava panostaa. Erityisesti siksi, että korkeakoulutus on vaikuttavaa. Se on vaikuttavaa siitä huolimatta, että yliopistojen yhteiskunnalliset velvoitteet ja tulokset eivät aina ole nopeasti taloutta palvelevia tai rahassa mitattavia.

Yliopistotyön perustana on sivistyksen ja tiedon itseisarvon kunnioitus. Yliopistojen ja tutkimuksen vaikutus näkyy yhteiskunnassamme kuitenkin joka päivä. Vaikuttavuus on käsitteenä moniulotteinen ja monimuotoinen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kansleri emeritus Ilkka Niiniluoto on määritellyt vaikuttavuutta hyvin laajasti Vastuullinen ja vaikuttava -julkaisussa. Se on sivistystä, maailmankuvaa, hyvinvointia, elämänlaatua, elintasoa, työllistymistä, osaamista ja kilpailukykyä.

Korkeakoulutus ja tutkimus on vaikuttavaa yksilölle, mutta myös yhteiskunnalle. Useimmat vaikutukset ilmenevät pitkän ajan kuluessa, mutta ovat haasteellisia mitattavia. Korkeakoulutuksen heijastusvaikutukset ovat laajat. Tutkittua tietoa hyödynnetään kaikilla politiikan alueilla, kuten vaikkapa elinkeinopolitiikassa tai ympäristöpolitiikassa, mutta toki myös aluepolitiikassa. Korkeakoulujen merkitystä alueiden kehitykselle ei voi ohittaa. Esimerkiksi kasvukeskukset sijoittuvat yliopistokaupunkeihin, ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä on alueen elinvoiman edistäminen.

Ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei ole riittävästi hyödynnetty

On tärkeää, että molempien korkeakoulutoimijoiden vahvuudet hyödynnetään. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on toimia perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan välillä. Ammattikorkeakoulujen toimintaan kuuluu myös innovaatiotoiminnan edistäminen muun muassa kaupallistamisen, yrittäjyyden ja yritysten uudenlaisten toimintatapojen avulla.

Ammattikorkeakoulujen potentiaalille ei ole annettu vielä riittäviä mahdollisuuksia kukoistaa, eikä niitä ole vielä riittävästi hyödynnetty alueellisen elinvoiman vahvistamisessa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta näkyy suoraan yritysten kilpailukyvyssä ja kasvussa. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen välisestä yhteistyöstä puuttuu selkeä kansallinen TKI-rahoituselementti. Sellainen olisi luotavissa esimerkiksi Business Finlandin myöntövaltuuksiin.

Mitä siis pitäisi tehdä, jotta pysymme mukana globaalissa osaamiskehityksessä? Meidän pitäisi vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta, joka voidaan tehdä esimerkiksi tasokorotuksella ja palauttamalla korkeakouluindeksi. Sen lisäksi TKI-toimintaa ja sen rahoitusta pitää monipuolistaa siten, että siinä otetaan huomioon perustutkimuksen sekä TKI-toiminnan asettamat erilaiset tarpeet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit. Pitäisi uskaltaa myös uudistaa yritystukia. Niitä voisi kohdistaa laajemmin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehtävään tutkimukseen ja suomalaisen innovaatiotoiminnan nostamiseen sekä uusien markkinoiden luomiseen.

Miksi tiedettä tarvitaan? Se on uuden tiedon tuottamista, ymmärryksen lisäämistä. Se on tietoa tieteelle itselleen, tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja tietoa, joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Se on pitkäjänteistä työtä, tutkimusperusteisen koulutuksen kehittämistä. Se luo pohjaa innovaatio- ja kehittämistoiminnalle, joka on tärkeä kestävän talouskasvun lähde. Tutkitusti.

Hanna Tanskanen
yliopistoasiamies, OAJ

Ratkaisuja Suomelle

Maailman paras koulutusjärjestelmä on ajautumassa ahdinkoon monista kehitysponnisteluista huolimatta. OAJ:llä on joukko ehdotuksia – Ratkaisuja Suomelle – joiden avulla syöksykierre voidaan katkaista ja vapauttaa koulutuksen muutosvoima. Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee.

Lue lisää: koulutusratkaisee.fi

Katso OAJ:n viestit päättäjille:
Koulutus ratkaisee
Koulutus ratkaisee