• logo
  • logo
Oppimisen tuki

Syrjäytymiseni, toteutumista vaille valmis

19.03.2019 - 12.49 Blogi
Kuvituskuva

Hyvä äänestysikäinen henkilö. Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Olen vanhempieni ainoa poika. Äiti hoiti minut ja siskoni, kunnes aloitimme koulun. Vanhempani ovat itse käyneet vain peruskoulun, eikä se riitä työllistämään heitä. Mitä minusta tutkimustulosten valossa isona tulee?

Peruskoulu ei ole onnistunut poistamaan oppilaiden kotitaustasta johtuvia eroja. Tutkimukset toteavat, että vanhempieni taloudellinen ja koulutuksellinen pääoma ennakoi minun koulumenestystäni, vaikuttaa merkittävästi uravalintoihini, tulevaan tulotasooni ja yhteiskunnalliseen asemaani. Puolet lapsista, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on alle 7 eikä vanhemmilla ole koulutusta, jää vaille toisen asteen tutkintoa. Vaikka pääsisin aloittamaan opinnot, joka kuudes nuori päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen ulkopuolelle jäävistä pojista syyllistyy rikoksiin joka viides poika.

Vaikka pääsisin aloittamaan opinnot, joka kuudes nuori päättää opintonsa saavuttamatta toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen ulkopuolelle jäävistä pojista syyllistyy rikoksiin joka viides poika.

Nykymenolla minua odottaa siis heikko peruskoulun päättötodistus, jääminen ilman toisen asteen tutkintoa, työttömyys, matala tulotaso ja syyllistyminen johonkin rikokseen. Ennusteen toteutuessa olisin yhteiskunnan kannalta melko hyödytön, enemmän kuluja kuin tuottoja aiheuttava yksilö.

Onko toivoa paremmasta?

Onko minulla toivoa paremmasta? Uusimpien tilastojen mukaan kyllä. Syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita oli vuonna 2018 vielä noin 68 000, nyt enää noin 60 000. Tosin aika paljon tämä vielä minusta on: yli 10 000 nuorta enemmän kuin vuonna 2017 syntyi lapsia.

Koetin selvittää, mikä on saanut tämän laskun aikaan. Mitä minun pitäisi tehdä muuttaakseni ennusteeni?  Varmaa vastausta ei löytynyt. Paljon on tehty kaikenlaista, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole tietoa.

Paljon on tehty kaikenlaista, mutta vaikuttavuudesta ei ole tietoa.

Näistä on apua: varhaiskasvatus, lisäsatsaukset, oppivelvollisuusiän pidennys

Koetin selvittää, mikä vaikuttaisi ja mistä olisi apua. Näistä olisi:

Varhaiskasvatuksesta. Päiväkodissa olleet lapset suorittavat useammin toisen asteen tutkinnon kuin kotona hoidetut. Kotihoidon tuen sisaruskorotus pitäisi poistaa, jotta se ei kannusta perheitä hoitamaan vanhempia alle kouluikäisiä lapsia kotona. Kaksivuotinen velvoittava esiopetus tukisi myös tavoitetta lisätä lasten osallisuutta varhaiskasvatukseen. 

Lisäpanostuksista opetuksen, opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen laatuun ja määrään. Riittävä opettajamitoitus on keskeinen laatutekijä kaikilla koulutusasteilla. Sillä on iso merkitys, jakaako opettajan huomiota ja aikaa 20 vai 32 oppilasta, ohjaako opinto-ohjaaja 200:aa vai 640:tä oppilasta tulevaisuuden ammatin pariin tai suunnitteleeko ja toteuttaako erityisopettaja 10 vai 110 oppilaan tuen toteuttamisen. Oppilaalle on merkitystä sillä, kokeeko hän, että opettajalla on opettamisen lisäksi aikaa hänelle. Kuulla häntä. Jutella ja välittää. Tutkimuksissa on osoitettu, että ryhmäkoolla on yhteys oppimistuloksiin ja jopa myöhempiin opintoihin ja tuloihin. Lainsäädännöllä onkin turvattava, että opetuksessa ja kasvatuksessa on oppijoiden määrä ja tuen tarve huomioon ottaen riittävästi opettajia.

Tutkimuksissa on osoitettu, että ryhmäkoolla on yhteys oppimistuloksiin ja jopa myöhempiin opintoihin ja tuloihin. Lainsäädännöllä onkin turvattava, että opetuksessa ja kasvatuksessa on oppijoiden määrä ja tuen tarve huomioon ottaen riittävästi opettajia.

Oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Jos toinen aste olisi velvoittava nuorille, se parantaisi heidän työllisyys- ja tulokehitystään tulevaisuudessa. Peruskoulun päättäneiden työllisyysaste on 43 prosenttia kun ammattikoulun jälkeen se on 72 prosenttia. Työllisyydestä seuraisi korkeampia verotuloja ja alempia sosiaaliturvamenoja. Nuoret itse haluavat tätä myös. Oppivelvollisuuden pidennystä kannattaa 65 prosenttia 18–29 vuotiaista.

Oppivelvollisuuden pidennystä kannattaa 65 prosenttia 18–29 vuotiaista.

Osaamisstrategialla kohti tulevaa

Koulutuksen tulevaisuusfoorumista ja osaamisstrategiasta. Suomeen olisi perustettava valtakunnallinen koulutuksen tulevaisuusfoorumi, jossa koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena ja pitkällä aikajänteellä. Maamme tarvitsee strategisen parlamentaarisesti laaditun pitkän aikavälin osaamisstrategian kasvatus-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmämme tulevaisuudesta. Se loisi pohjan sille, että yksittäiset, byrokratiaa lisäävät hankkeet, joiden tosiasiallisia vaikutuksia ei kukaan tiedä, voitaisiin muuttaa pitkäkestoisemmaksi kehittämisrahoitukseksi.

Maamme tarvitsee strategisen parlamentaarisesti laaditun pitkän aikavälin osaamisstrategian kasvatus-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmämme tulevaisuudesta.

Muuttuuko tulevaisuusennusteeni? Saanko toisen asteen opinnot suoritettua, pääsenkö töihin, hankinko kodin ja perheen? Se riippuu sinusta. Itse en ole vielä täysi-ikäinen enkä pääse äänestämään 14.4.2019 eduskuntavaaleissa. Voin vain toivoa, että sinä, joka voit äänestää, äänestät viisaasti koulutuksen puolesta.

Voin vain toivoa, että sinä, joka voit äänestää, äänestät viisaasti koulutuksen puolesta.

Nina Lahtinen

Koulutusasiainpäällikkö, OAJ

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee