• logo
  • logo
Koulutuksen rahoitus

Voiko rahalla työntää tai vetää, jos sitä ei ole?

08.03.2019 - 00.00 Blogi
Kuvituskuva

Lukion rahoitusta yritettiin huonoin tuloksin uudistaa vuosina 2014–2015. Uudistusyritys painottui tulosohjaukseen ja tehokkuuteen, jotka eivät lukiokoulutuksen kehittämisen kannalta olleet perusteltuja tavoitteita. Uudistuksessa oli luotu monimutkaisia rahoituselementtejä estämään opiskelun keskeyttämisiä ja opintojen pitkittymistä, vaikka tällaisia ongelmia lukioissa ei edes ollut. Eduskuntakäsittelyssä uudistuksen tie nousi pystyyn ja rahoitusmalli jäi ennalleen.

Vaikka lähtökohdat taannoiselle yritykselle olivat virheellisiä, lukiorahoituksen päivittämiselle on tarvetta. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin viime vuoden lopulla asettanut työryhmän tekemään esityksiä siitä, mihin suuntaan lukion rahoitusta tulisi kehittää. Työaikaa työryhmälle on annettu tämän vuoden kesäkuun loppuun. Mahdollisen rahoitusuudistuksen toteutus jäisi siis vaalien jälkeisen, uuden hallituksen tehtäväksi.

Jotta vanhat virheet vältettäisiin, rahoitusuudistuksen pitäisi vastata lukiokoulutuksen kehittämistarpeisiin tukemalla lukion uudenlaista toimintaa ja tarjoamalla riittävä rahoituspohja lukion perustehtävään. Lukiokoulutuksen kehittämistarpeita tarkastelemalla voidaan siis löytää rahoitusuudistukselle oikeat kehittämislinjat.

Tavoitteeksi kattavan lukioverkon turvaaminen

Maamme väestökehitys tekee kattavan lukioverkon ylläpitämisen tulevaisuudessa hyvin hankalaksi. Lapsia syntyy vähemmän, ja maan sisäinen muuttoliike tyhjentää kaupunkien ulkopuolista Suomea. Kehitys uhkaa oppilaitosverkkoa ja siten koulutuksellista tasa-arvoa. Paikallisen lukion lakkauttaminen kiihdyttää väestökatoa. Riittävän lukioverkon ylläpito voi puolestaan hidastaa ei-toivottua kehitystä.

Paikallisen lukion lakkauttaminen kiihdyttää väestökatoa. Riittävän lukioverkon ylläpito voi puolestaan hidastaa ei-toivottua kehitystä.

Rahoitusta tulisikin kehittää sellaiseksi, että se tukee koulutuksen saavutettavuutta. Alueensa ainoita lukioita pitää tukea ja niiden verkottumista muiden lukioiden kanssa edistää. Yhteistyöllä ja uudenlaisilla oppimisratkaisuilla voidaan turvata kattava opetustarjonta ja lukioverkko.

Rahaa yhteistyöhön oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa

Lukioiden yhteistyö keskenään sekä muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa pitäisi myös ottaa huomioon rahoitusta kehitettäessä. Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on vakiintunutta. Käytännössä yhteistyö on usein sitä, että kahden tutkinnon suorittajat ottavat opintoihinsa kursseja lukiosta.

Elokuussa 2019 voimaan astuva uusi lukiolaki velvoittaa lukiot järjestämään osan opetuksestaan yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Ylioppilaskirjoitusten digitalisointi on saatettu loppuun kevään 2019 ylioppilaskirjoituksissa ja uusi lainsäädäntö mahdollistaa ylioppilaskirjoitusten kokeiden rajattoman uusimisen.

Aineopiskelu ja uudenlaiset opiskelumuodot turvattava

Moni uusija on vailla digitalisoidun kokeen suorittamiseen vaadittavia taitoja. Tämä lisää tarvetta aineopiskeluun esim. aikuislukioissa. Myös aikuisväestön koulutustason nosto ja elinikäinen oppiminen edellyttävät aineopiskelun rahoituksen turvaamista.

Lukion nykymuotoinen rahoitus vastaa huonosti lukio-opiskelun uudenlaisiin muotoihin. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon rahoitusta kehitettäessä.

Perusrahoituksen kuolemankierre

Juuri nyt lukiorahoituksen suurin ongelma on, että rahat eivät riitä lukion perustehtävästä huolehtimiseen. Lukiokoulutus on kustannuksiltaan halvinta koulutusta. Niukka perusrahoitus ohjaa lukioita isoihin opetusryhmiin, vähäiseen valinnaisuuteen ja perinteisiin opetusmenetelmiin.

Ensin, vuosina 2013–2015, lukiokoulutuksesta leikattiin noin sata miljoonaa euroa.  Sen jälkeen rahoituspohjaa ovat nakertaneet jäädytetyt rahoitusindeksit. Valtion leikkausten jälkeen kunnat ovat paikanneet rahoituksen vajetta lisäämällä omaa rahoitustaan.

Ensin, vuosina 2013–2015, lukiokoulutuksesta leikattiin noin sata miljoonaa euroa.  Sen jälkeen rahoituspohjaa ovat nakertaneet jäädytetyt rahoitusindeksit.

Talousvaikeuksissa rypeneet kunnat ovat vähitellen alkaneet sopeuttaa omaa talouttaan niukkuuden oloihin vähentämällä omaa osuuttaan lukioiden rahoituksesta. Kun nykyinen lukiorahoituksen malli pohjautuu toteutuneisiin lukion kustannuksiin ja tuleva rahoitus seuraa niitä viiveellä, ollaan ajauduttu outoon kuolemankierteeseen. Kun kuntien rahoitus vähenee, myös toteutuneet kustannukset vähenevät. Niinpä tulevaakin rahoitusta supistetaan. Heikosti hengittävän potilaan hapensaantia vähennetään ja uhkana on potilaan kuihtuminen pois.

Kun kuntien rahoitus vähenee, myös toteutuneet kustannukset vähenevät. Niinpä tulevaakin rahoitusta supistetaan. Heikosti hengittävän potilaan hapensaantia vähennetään ja uhkana on potilaan kuihtuminen pois.

Rahoitusta pohtivan ministeriön työryhmän tehtävänä ei ole ratkaista rahoituksen suurinta ongelmaa, riittämätöntä perusrahoitusta. Uusien rahoitusmallien tulisi kuitenkin olla sellaisia, ettei kuntien heikosta taloustilanteesta johtuva nipistäminen lukiorahoituksesta johtaisi valtion rahoituksen pienenemiseen. Näin käy, jos toteutuneet kustannukset ovat kuntien ratkaisujen vuoksi miinusmerkkisiä. Lisäksi rahoituksen tulisi mahdollistaa uudet opetusmenetelmät, oppilaitosten välinen yhteistyö ja lukioverkon säilyminen riittävän kattavana.

Olavi Arra

Erityisasiantuntija, OAJ

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee