Maailmanlaajuisesti 62 miljoonaa tyttöä ei pääse koskaan kouluun. Luku on pysäyttävä, jopa toivottomuutta herättävä. Näin ei kuitenkaan tule olla, mutta siihen tarvitaan myös meidän työtämme.
Nyt torstaina 11.10. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Tämänkertaisen YK:n teemapäivän tavoitteena on edistää tyttöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ympäri maailmaa.
Päivä muistuttaa meitä siitä, että meidän kaikkien pitää vaatia tytöille mahdollisuutta elää ilman syrjintää, väkivaltaa, ennakkoluuloja ja lasikattoja lähtökohdista riippumatta.
Meidän pitää tehdä parhaamme, että nämä vaatimukset toteutuvat. Tämä tarkoittaa panostamista koulutukseen pääsyyn ja koulutuksen laatuun. Koulun pitää olla myös paikka, jossa on turvallista olla ilman pelkoa häirinnästä tai hyväksikäytöstä.
Tämän vuoden tyttöjen päivän teemana on tyttöjen taitojen vahvistaminen. Tavoitteena on, että jokaisen tytön osaamisvoima ja -potentiaali pääsisi täysiin oikeuksiinsa.
Tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että tytöt ympäri maailman olisivat yhä valmiimpia kohtaamaan muuttuvan työelämän tarpeet. Innovaatioiden ja automaation maailma tarvitsee koulutettuja osaajia – ja tyttöjen koulutuksen vahvistaminen on tärkeää ja välttämätöntä.
Olemassa olevien oppimismahdollisuuksien laajentaminen, uusien koulutuspolkujen kehittäminen ja työelämään siirtymisen vahvistaminen ovat maailmanlaajuisesti keskeisessä roolissa siinä, että tytöt pääsevät yhä paremmin osalliseksi kehittyvistä työmarkkinoista.
Suomessa tytöt kouluttautuvat poikia keskimäärin pidemmälle, suoriutuvat opinnoistaan paremmin arvosanoin ja keskeyttävät koulutuksen poikia harvemmin.
Monet asiat ovat meillä sukupuolten tasa-arvon osalta hyvin, kehitettävää kuitenkin löytyy. Erityisesti, kun katsotaan koulutuksesta saatua hyötyä ja sitä, kuinka hyvin tyttöjen osaamista yhteiskunnassa osataan hyödyntää.
Keskimääräinen naisten työllisyysaste nousee miesten yläpuolelle vasta 45 ikävuoden tietämillä ja naisten työstä tienaama euro on edelleen vain 76 senttiä. Naisia on myös miehiä huomattavasti vähemmän johtotehtävissä, vain alle kolmannes kaikista johtajista on naisia.
OAJ onkin tehnyt ehdotuksia, joiden avulla tyttöjen hukattu osaamispotentiaali saataisiin paremmin käyttöön. On panostettava opinto-ohjaukseen ja pyrittävä purkamaan alavalintojen sukupuolittuneisuutta.
Tyttöjä on rohkaistava heidän urahaaveissaan ja tuettava siinä, että he saavat tilaa toimia sekä koulussa että yhteiskunnassa laajemmin. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun torjumiseen tarvitaan oppilaitoksiin selkeät toimintamallit.
Perhevapaat pitää uudistaa niin, että naisten tosiasialliset mahdollisuudet edistää työuraansa paranevat. Lisäksi tarvitsemme naisjohtajuusohjelman, jolla tuetaan naisten tasa-arvoista pääsyä johtotehtäviin työuran aikana.
Keinoja siis on. Kysymys kuuluu, onko myös todellista ja toimenpiteisiin johtavaa tahtoa?
Myös globaalisti OAJ kantaa vastuuta. Tällä hetkellä meillä on esimerkiksi käynnissä kampanja yhdessä Nenäpäivä-säätiön ja vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Kampanjan tuotto ohjataan Nenäpäivä-säätiön kautta yhdeksälle hyvämaineiselle järjestölle, joista esimerkiksi Suomen Unicef, Plan International Suomi, Kirkon ulkomaanapu ja SASK tekevät tärkeää ja laadukasta työtä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi.
Myös OAJ:n eduskuntavaalitavoitteissa vaaditaan, että kehitysyhteistyön painopiste on koulutuksen vahvistamisessa. Katsomme, että Suomen pitää antaa vahva koulutusosaamisensa myös kehittyvien maiden tukemiseksi.
Koulutushankkeiden pitää olla keskeisin kehitysyhteistyön muoto. Tarvitsemme myös tutkimusta ja innovaatioita, joiden avulla torjutaan eriarvoistumista ja köyhyyttä sekä parannetaan tyttöjen asemaa.
OAJ haluaa olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta, tyttöjen oppimisen, kouluttautumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääminen on keskeinen osa tätä. Tytöissä on voimaa, ja sen voiman pitää antaa muuttaa maailmaa, meillä ja muualla.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
