Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö muuttaa toimintaa oppilaitoksissa. Entinen oppituntikeskeinen tapa opettaa on tarkoitus muuttaa opiskelijan yksilöllisen oppimisen tukemiseen perustuvaksi toiminnaksi. Opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen tulee konkreettisesti tunnistaa ja tunnustaa.
Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Tämä suunnitelma määrittelee sen uuden osaamisen, jonka opiskelija tarvitsee valmistautuakseen ammattiin.
Oppilaitoksen tehtävänä on suunnitella ja tarjota mahdollisuudet hankkia tätä osaamista eri tavoin. Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ei sinänsä ole huomautettavaa, sillä toteutuessaan uudistukset antavat mahdollisuuden parantaa toimintaa.
Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen osuus kasvaa merkittävästi. Opettajille tämä tarkoittaa perusteellista työnkuvan muutosta.
Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen osuus kasvaa merkittävästi. Opettajille tämä tarkoittaa perusteellista työnkuvan muutosta.
Opettaja on siis opettamisen lisäksi jatkossa suunnittelija, opetuksen ja ohjauksen tarjoaja, valmentaja, joka seuraa opiskelijan opintojen etenemistä, neuvottelija, joka hoitaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvät toimet, ja etenkin alaikäisille opiskelijoille kasvattaja.
Vuosityöajasta sovittiin muuttuvaa työnkuvaa varten
Opettajan muuttunutta tai muuttuvaa työnkuvaa varten sovittiin vuosityöaikasopimuksesta. Käytännössä muutos tarkoittaa useimmille opettajille siirtymistä oppituntien laskemisesta työajan seuraamiseen. Uusi sopimus mahdollistaa hyvin erilaiset opettajan tehtävänkuvat. Se onkin välttämätöntä, koska opettajien tehtäväkuvien kirjo on suuri.
Oleellista on se, että kaikki opettajan työ tehdään työajalla. Vuosityöaikasopimus siis tukee reformin mukaisen ajattelumallin toteuttamista oppilaitoksissa.
Vuosityöaikasopimus tukee reformin mukaisen ajattelumallin toteuttamista oppilaitoksissa.
Koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet sekä reformin että sitä tukevan vuosityöaikasopimuksen hyvin eri tavalla käyttöön. Osassa oppilaitoksista toiminta on muuttunut, osassa jatketaan pitkälti entiseen malliin, osassa kyse on puhtaasti selviämistaistelusta arjessa.
Konkreettisesti sopimuksen muutos tarkoittaa sitä, että kun opettaja tuli aikaisemmin oppilaitokseen antamaan oppitunteja, hän tulee nyt tekemään laajasti opetustyötä. Suuri kysymys on, miten opetustuntilähtöisestä ajattelusta siirrytään laajaan opetustyön ajatteluun. Oleellista on, osataanko paikallisesti siirtyä reforminmukaiseen toimintaan käyttämällä uutta työkalua, vuosityöaikaa, hyvällä tavalla hyväksi.
Työajan resursointi ja määrittely tuntuu olevan vaikeaa
Työajan resursointi ja määrittely tuntuu monille koulutuksenjärjestäjille olevan vaikeaa. Tämä tuntuu kummalliselta, onhan suurin osa suomalaisista työaikaan perustuvassa palvelussuhteessa.
Ei vuosityöaikasopimuksessa työaikaa uudelleen keksitty. Ihminen on joko töissä tai vapaalla. Välimuotoja ei ole.
Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden muuttaa oppilaitoksen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla, jos tahtoa ja ymmärrystä riittää. Riittääkö? Monin paikoin kyllä.
Välillä keskustelu kuulostaa kuitenkin todella surulliselta.
Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden muuttaa oppilaitoksen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa lainsäädännön edellyttämällä tavalla, jos tahtoa ja ymmärrystä riittää. Riittääkö?
Monessa paikassa vuosityöajan suurin mukanaan tuoma uudistus on se, että koulutuksenjärjestäjä haluaa siirtää opettajan lounastauon työajan ulkopuolelle ja palkattomaksi. Tämäkö on se suuri pedagoginen ja didaktinen uudistus, joka uudella työaikajärjestelmällä halutaan saada aikaan?
Koko uudistuksen eli reformin ja työaikajärjestelmän muutoksen suurin ongelma ovat kuitenkin ammatillisen koulutuksen kohtuuttomat rahoitusleikkaukset. Pääasiassa ne ovat perussyy paikallisen työnantajan tekemiin opetusresurssien leikkauksiin.
Kun joudutaan elämään kädestä suuhun, laajakantoinen koulutuksen uudistaminen jää väistämättä toissijaiseksi. Laskun maksavat opiskelijat ja tulevaisuuden työelämä.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
