• logo
  • logo
Johtaminen

Johtaminen kunniaan

21.01.2019 - 07.00 Blogi
Kuvituskuva

Likipitäen kaikissa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä korostetaan hyvän johtamisen merkitystä ja ensisijaista tärkeyttä. Johtamiseen pitäisi panostaa lisää, mutta todellisuudessa siitä leikataan eikä johtamistyötä ole enää mahdollista hoitaa työajan puitteissa.

Koulutoimessa rehtori vastaa lain mukaan koulun toiminnasta. Koulun toiminnan organisointi ja siitä vastaaminen ovat keskeisiä tehtäviä rehtoreille ja toki myös koulunjohtajille, jotka hoitavat pienempien koulujen rehtorin tehtäviä opettajavirkansa ohella.

Työ erkanee toiminnan ytimestä

Viimeisen parin vuoden aikana on ollut lukuisia tapauksia, joissa kunta on muuttanut koulujen johtamisorganisaatioita ja johtamisjärjestelmiä määräämällä samalle rehtorille useita, joskus kymmenienkin kilometrien päässä olevia yksiköitä johdettavaksi. Tämä etäännyttää rehtorin hänen keskeisimmistä vastuualueista eli pedagogisesta ja henkilöstön lähijohtamisesta hallinnon rattaisiin palvelemaan enemmän ylempää hallintoa kuin omaa yksikköään.

Yhä harvemmin rehtori on edes läsnä johtamassaan yksikössä, jonka toiminta on hänen vastuullaan. Monien yksiköiden johtajaa ei yksittäisissä yksiköissä voikaan tavata kuin satunnaisesti. Tämä ei ole missään määrin johtajan omaa syytä.

Myös varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmissä on tapahtunut yhtä valitettavaa etääntymistä toiminnan ytimestä kuin peruskouluissakin. 

Varhaiskasvatukseen on saatu uusi laki. Se antaa hyvät suuntaviivat ja raamit varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen ja laadun kehittämiseen, jolla taas rakennetaan parhaita mahdollisia edellytyksiä lapsille kasvaa parhaaksi versioksi itsestään.

Johtamisjärjestelmissä on kuitenkin määrätty useampia yksiköitä saman johtajan johdettavaksi, joka etäännyttää johtajan hänen keskeisimmästä, vastuullisimmasta ja tuloksekkaimmasta työtehtävästään: arjen toiminnasta.

Johtajien työaika täyttyy hallinnollisista tehtävistä

Koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa yksikön johtajien työaikaa on täytetty entistä enemmän hallintoa ylöspäin palvelevilla tehtävillä, kuten raportoinnilla, tietojen syöttämisellä tietokantoihin ja hallinnon kokouksilla.

Kaikki tuo aika on pois työntekijöiden ohjaamisesta ja tukemisesta omassa työssään, arjen ja pedagogiikan johtamisesta sekä asiakkaiden, lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamisista. Todella usein päiväkodin johtajakaan ei pysty tekemään hänelle määrättyjä tehtäviä oman työaikansa puitteissa.

Päiväkodeissa jopa virka- ja työehtosopimuksen noudattaminenkin on valitettavan usein laiminlyöty. Työvuoroja muutellaan omavaltaisesti, ja muutoksista jätetään maksamatta korvaukset niin päiväkodin johtajilta kuin varhaiskasvatuksen opettajiltakin.

Lainsäädäntö määrittää päiväkotien henkilöstömitoituksen suhteessa lasten lukumäärään ja heidän ikäänsä. Suhdeluvusta syntyy helposti mielikuva, että esimerkiksi 21 lapsen ryhmässä on 3 aikuista. Todellisuudessa usein jopa suuremman osan ajasta ryhmässä on yhden henkilön vajaus. Tästäkin vastuu osaltaan on päiväkodin johtajalla, mutta henkilöstön aliresursoinnin takia häneltä on viety tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa työnsä vastuullisesti, joskus jopa lainmukaisesti.

Henkilöstön aliresursoinnilla johtajalta on viety tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa työnsä vastuullisesti, joskus jopa lainmukaisesti.

Laki kuvaa varsin vahvasti sitä, kuinka toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa lasten tarpeisiin perustuen. Henkilöstömitoitus on minimi, joka ei kovinkaan usein riitä lasten tarpeisiin. Harvoin minimiä kuitenkaan ylitetään. Sen sijaan minimiä pyritään valitettavasti suunnitelmallisesti alittamaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstön alimitoituksesta Länsi- ja Sisä-Suomen avi on antanut huomautuksen viimeksi Jyväskylälle.

Laadun takaaminen vaatii lisäresursseja

Monikulttuurisuuden ja -arvoisuuden sekä monikielisyyden lisääntyminen kouluissa ja päiväkodeissa on lisännyt merkittävästi haasteita yksiköiden johtamiselle ja toiminnan järjestämiselle. Lainsäädäntö edellyttää aiempaa vahvemmin lasten tarpeiden huomioon ottamista.

Muutokset tekevät opettajan ja johtajan työn entistä vaativammaksi. Kaikki tämä edellyttää sekä opetuksen että johtamisen lisäresursointia, jotta voitaisiin edes ylläpitää toiminnan laatua.
 
Rehtoreiden ja päiväkodin johtajien etäännyttäminen oman työn keskeisimmästä vastuualueesta, henkilöstön alimitoittaminen ja yksiköiden alibudjetointi ei ole lasten tarpeisiin perustuvaa johtamista. Uudistunut lainsäädäntö ja sen vaatimukset tuleekin huomioida myös hallinnon ratkaisuissa.

Rehtoreiden ja päiväkodin johtajien etäännyttäminen oman työn keskeisimmästä vastuualueesta, henkilöstön alimitoittaminen ja yksiköiden alibudjetointi ei ole lasten tarpeisiin perustuvaa johtamista.

Päiväkotien ja koulujen toiminta on kuntien vastuulla olevaa lakisääteistä peruspalvelua, jota varten kunta on olemassa. Se on kuntien ydintoimintaa, jota tukemaan ja sen järjestämistä palvelemaan on rakennettu erilaisia hallinnon rakenteita.

Nyt on todella pysähdyttävä tarkastelemaan, palvelevatko nämä rakenteet enää laadukasta palvelutuotantoa vai onko palvelutuotannon keskeiset toimijat laitettu palvelemaan hallintoa. Lisäksi on välttämätöntä vahvistaa henkilöstöresursointia yksikkötasolla, jotteivat johtajat kokonaan uuvu ja jotta heidän työnsä tärkein elementti, oppimisen edistäminen, turvataan ja vahvistuu. Sitä varten päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat olemassa.
 
Kehityssuunta on muutettava. Vastuu on kunnilla ja yksityisillä koulutuksen järjestäjillä.

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen