• logo
  • logo

Omat tiedot -sovellus ei tällä hetkellä toimi. 

Työolot

Kuka haluaa olla hyvä työnantaja?

04.02.2019 - 07.00 Blogi
Kuvituskuva

Nyt on oikea aika puhua opettajien pestaamisesta ja määräaikaisista palvelussuhteista. Nyt katsotaan kuka haluaa olla hyvä, työntekijäänsä arvostava työnantaja.

Työelämässä lähtökohta on, että palvelussuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia. Näin tulisi olla myös koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla.

Lain mukaan määräaikaisuudelle pitää aina olla perusteltu syy.

Selkeästä lainsäädännöstä huolimatta määräaikaisuudet ovat edelleenkin hyvin yleisiä, ja joka viides opettaja työskenteleekin määräaikaisena.

Mikäli työnantaja palkkaa opettajan ilman lain mukaista perustetta määräaikaiseksi, on työnantaja velvollinen maksamaan korvauksia palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

Korvaukset perusteettomasta ketjuttamisesta voivat olla suuria

Korvausmäärät voivat olla suuriakin. Esimerkiksi tuoreissa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksissä Kauniaisten kaupunki määrättiin maksamaan korvauksia kahdelle luokanopettajalle.

Virkasuhteita oli laittomasti ketjutettu useita vuosia. Toinen opettaja sai 12 kuukauden ja toinen 10 kuukauden palkan.

Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

OAJ:n lakimiehillä on tälläkin hetkellä selvitettävänä ja eri tuomioistuimissa vireillä kymmeniä vastaavanlaisia ketjutusriitoja.

Työsuhteiden osalta laittomia määräaikaisuuksia koskevia riitoja myös usein sovitaan työnantajan kanssa ennen käräjäoikeusmenettelyä.

Oikeusturvassa parantamisen varaa

Laittomaan ketjutukseen liittyvä seuraamusjärjestelmä toimii tilanteessa, jossa opettajan ketjutus ja työ päättyy kokonaan.

Se ei kuitenkaan anna opettajalle oikeusturvaa tilanteessa, jossa työnantaja ei halua vakinaistaa opettajaa, vaan jatkaa laitonta ketjuttamista vuodesta toiseen.

On ilmennyt tapauksia, joissa opettaja on ollut määräaikainen vuosikausia ilman perustetta, ja kun hän ei enää suostu ottamaan vastaan seuraavaa määräaikaisuutta, niin myöskään oikeutta ketjutuskorvaukseen ei ole ollut.

Opettaja voi toki saattaa määräaikaisuuden perusteet tuomioistuimen tutkittavaksi jo määräaikaisuuden kestäessä. Määräaikaiset eivät kuitenkaan ole kovin halukkaita näitä kanteita nostamaan, koska pelkäävät saavansa ”vaikean ihmisen” leiman, joka taas vaikuttaa työllistymiseen jatkossa.

Löysässä hirressä voi joutua viettämään vuosikausia

Työnantaja voi siis ääritapauksessa toimia lainvastaisesti ja pitää opettajaa löysässä hirressä vuosia tai vuosikymmeniä eikä joudu mihinkään edesvastuuseen, ellei lopeta ketjutusta kokonaan.

On helppoa sanoa, että miksi opettaja ei vaihda työnantajalle, joka toimii laillisesti ja palkkaa hänet vakinaiseksi.

Varsinkin haja-asutusalueilla opettajan tehtäviä ei tänä päivänä ole tarjolla paljon, joten myös määräaikainen työ on käytännön syistä otettava vastaan.

Määräaikainen työ taas ajaa opettajan kohtuuttomaan tilanteeseen, koska esimerkiksi lainan saaminen asunnon hankkimista varten voi olla vaikeaa ilman vakinaista työpaikkaa. Myös mahdollisuudet toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen heikkenevät ketjutuksen myötä.

Järjestöille mahdollisuus riitauttaa määräaikaisuuksien epäselvyyksiä

Lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että myös järjestöillä olisi mahdollisuus riitauttaa määräaikaisuuksiin liittyvät epäselvyydet.

Tällöin tilanteeseen voitaisiin tehokkaammin puuttua jo määräaikaisuuksien kestäessä eikä riitautukseen liittyvät mahdolliset työnantajan ”vastatoimet” kohdistuisi yksittäiseen työntekijään.

Oleellisinta tässä on työnantajan toiminta. Haluatko olla hyvä työnantaja vai kikkailla ja pompottaa työntekijääsi?

Työpaikkaa hakevat, katsokaa tarkkaan, onko kyse perusteettomasta määräaikaisuudesta. Me aktivoimme luottamusmiehemme ja paikallisyhdistyksemme tätä erityisesti seuraamaan nyt keväällä.

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen

Jaa
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen