• logo
  • logo
Palkka

14.01.2019 - 08.51 Blogi
Kuvituskuva

Pula varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on jatkunut pitkään, mutta markkinavoimat eivät ole jostain syystä toimineet varhaiskasvatussektorilla kysynnän ja tarjonnan lain edellyttämällä tavalla.

Keväällä epäilimme, että syynä on kuntien sopima palkkakartelli. Taustalta löytyi päivittämättömien palkkausjärjestelmien ongelma. Kunnat olivat ehkä tuudittautuneet ajatukseen , että ei kannata maksaa enemmän, koska muutkaan eivät niin tee.

Vuoden 2017 palkkatilastojen mukaan kuntien noin 12 000:sta varhaiskasvatuksen opettajasta parituhatta (16 %) sai vain peruspalkkaa, ja tehtäväkohtaisten palkkojen haitari oli 2 305–2571 euroa. Palkkausjärjestelmää ei siis sovellettu kunnissa niin kuin on sopimuksissa sovittu.

Asian esille nostaminen osaltaan aiheutti sen, että vuoden mittaan käytiin vilkasta keskustelua varhaiskasvatuksen merkityksestä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnan taloudellisena voimavarana. Viimeksi Sixten Korkman nosti Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan esille laadukkaan varhaiskasvatuksen tuottoisan vaikutuksen talouteen.

Kunnissa syksyn aikana käytyjen järjestelyeräneuvottelujen tuloksia arvioitaessa näyttää siltä, että nyt markkinavoimat ovat toimineet, ja kunnat ovat uskaltaneet nostaa varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja päiväkodinjohtajia ylemmäs palkkakuopastaan.

Nyt markkinavoimat ovat toimineet, ja kunnat ovat uskaltaneet nostaa varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja päiväkodinjohtajia ylemmäs palkkakuopastaan.

Luottamusmiehet ovat kertoneet, että neuvotteluissa oli tällä kertaa helppoa perustella palkankorotuksia, koska varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja päiväkodin johtajien tehtävät ja vastuut ovat muuttuneet uuden varhaiskasvatuslain myötä entistäkin vaativammiksi. Joissakin kunnissa poliittiset päättäjät vauhdittivat neuvotteluja osoittamalla lisärahaa käytössä olevan järjestelyerän päälle, ja näin tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset saatiin suuremmiksi.

Tämä on hyvä alku, mutta varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja päiväkodin johtajien palkkauksellisen aseman parantamista on jatkettava edelleen. Kuntatyönantajat ovat moneen otteeseen korostaneet kunnallisen työantajan myönteisen työnantajakuvan merkitystä. Kilpailukykyinen palkka houkuttelee hakeutumaan töihin ja takaa osaavan henkilöstön rekrytoinnin. Kunta-alalle onkin saatava useamman vuoden palkkaohjelma, jolla korjataan jälkeenjääneitä palkkoja kilpailukykyisemmiksi.

Kunta-alalle onkin saatava useamman vuoden palkkaohjelma, jolla korjataan jälkeenjääneitä palkkoja kilpailukykyisemmiksi.

Järjestelyerän jaon jälkeen osassa kuntia on tarvetta käydä uusia paikallisia palkankorotusneuvotteluja. Järjestelyerä ei aina riitä kaikkien palkkausepäkohtien korjaamiseen tai sillä on voitu tehdä sellaisia palkankorotuksia, jotka ovat sekoittaneet paikallisen palkkausjärjestelmän tva-tasot tai eri ammattiryhmien väliset palkkasuhteet.

Joissakin kunnissa on käsittämättömällä tavalla jätetty päiväkodinjohtajat, joskus myös varhaiskasvatuksen erityisopettajat, paitsioon järjestelyerän kohdentamisessa. Tällaiset ratkaisut ovat erityisen kummallisia ja vääriä, kun samaan aikaan korostetaan johtamisen merkitystä.

Kunnan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kuntien palkkojen kilpailukykyä. Keskustasolla sopimuskauden ajalle on sovittu työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää nykyisiä palkkausmääräyksiä entistä toimivammaksi, jotta paikalliset palkkausjärjestelmät toimisivat jatkossa aiempaa paremmin.

Oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä edistää toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kuntien palkkojen kilpailukykyä.

Kuntien tekemät palkankorotukset voivat vaikeuttaa yksityisten päiväkotien henkilöstörekrytointia, elleivät yksityiset päiväkotiyrittäjät lähde nostamaan oman henkilöstönsä palkkoja. Yksityisen yrityksen kannattaa maksaa vähintään saman suuruista palkkaa kuin sen sijaintakunnassa maksetaan. Näin yrittäjä varmistaa henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden.

Palkkaansa tyytyväiset, osaavat ja työhönsä sitoutuneet varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkodin johtajat takaavat laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen niin kunnallisissa kuin yksityisissäkin päiväkodeissa.

Robert Fulghumia (1989) lainaten: ”Kaiken, mitä todella tarvitsen tietääkseni, miten elää ja mitä tehdä ja miten olla, opin jo lastentarhassa.”

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen