Historiassa joskus on saattanut olla niin, että joku henkilö on selviytynyt aikanaan käymänsä peruskoulutuksen turvin koko työuransa. Opettajien ja rehtoreiden tai alamme muiden esimiesten osalta näin ei ole koskaan ollutkaan, mutta siitä huolimatta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen on jatkuvasti ollut pirstaleista, jopa sattumanvaraista.
Peruskoulutuksen sisältö ei riitä 40-vuotisen työelämän ajaksi kenelläkään. Nykyisin on päivän selvää, ettei peruskoulutus riitä, vaan ammatillinen kehittyminen vaatii panostusta koko työuran ajan.
Maailma muuttuu päivittäin ja tulevaisuus näyttäytyy utuisena, kun ammatteja poistuu ja uusia syntyy. Jotkut tutkijat väittävät, että yli 60 prosenttia tämän päivän ammateista poistuu nopealla aikataululla.
Maailma muuttuu päivittäin ja tulevaisuus näyttäytyy utuisena, kun ammatteja poistuu ja uusia syntyy.
Vaikka opettaja Suomessa on saanut ja saa peruskoulutuksessa kaiken tarvittavan tiedon ja taidon, jolla työhön voi turvallisesti mennä, on osaamista uusittava suunnitelmallisesti ja aktiivisesti koko työuran ajan. Sama koskee yhä vaativammaksi muuttuvaa johtajien ja muiden esimiesten työtä. Myös opettajakunnan ikärakenne tuo omat vaatimuksensa osaamisen kehittämiseen.
Osaamisen kehittämiseen tarvitaan vahvempia toimenpiteitä muun muassa rakenteisiin ja rahoitukseen.
Opettajien täydennyskoulutus liian pirstaleista
Opettajien täydennyskoulutus näyttäytyy liian pirstaloisena edelleen. Koulutusten laadusta ei aina ole takeita, jos sisällöissä ja toimintatavoissa ei taustalla ole tutkimuspohjaa.
Henkilöstön täydennyskoulutus on työnantajan vastuulla. Viimeisten kahdeksan vuoden koulutusleikkausten aikana opettajat eivät itsekään ole aina halunneet lähteä ilmaisiinkaan koulutuksiin, koska sijaisia ei ole välttämättä palkattu eikä matkakustannuksia tai majoitusta korvattu.
Opettaja ei halua jättää luokkaansa tai ryhmäänsä toisen opettajan vastuulle, kun kollegalla on omakin ryhmänsä opetettavanaan.
Opettajan ollessa koulutuksessa, vaihtoehtona kollegalla on jättisuuri oppilasryhmä, tai hän juoksee luokasta toiseen ja takaisin oppituntien aikana. Kumpikin vaihtoehto yhden opettajan vastuulla on turvallisuusriski kaikille oppilaille, eikä opetuskaan, sitä kautta oppiminen, näin voi olla laadukasta. Opettajan oman osaamisen kehittäminen ei saa olla pois oppijoilta tai lisätä kollegan työtaakkaa.
Opettajan oman osaamisen kehittäminen ei saa olla pois oppijoilta tai lisätä kollegan työtaakkaa.
Digitutor-mallista mallia
Nyt päättyvällä hallituskaudella saimme digitutor-opettajat peruskouluihin. Malli toimii hyvin. Omalla koululla on koulutettu opettaja, jonka työaikaan sisältyy toisten opettajien kouluttaminen myös oppituntien aikana. Tutor- ja luokan- tai aineenopettaja opettavat yhdessä oppilaita, ja samalla tutor-opettaja opettaa myös kollegaansa.
Tällainen malli toimisi moneen muuhunkin aiheeseen. Se täytyy saada toimintatavaksi kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
Tutor-opettajamalli sai aluksi valtion rahoituksen. On kuntien vastuulla tulevaisuudessa panostaa resurssia näin toimivaan täydennyskoulutukseen.
Ei saa olla niin, että oppilaat ja opettajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja työskentelemää
Tilanne ei saa olla niin, että oppilaat ja opettajat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa sattuvat asumaan ja työskentelemään ja kuinka arvokkaana opettajan ammatillisen osaamisen kehittymistä pidetään.
Eniten hyötyvät oppijat, kun heidän opettajillaan ja esimiehillään on vahvaa osaamista, ja nuo ammattilaiset voivat hyvin työssään. Ei pidä unohtaa, että täydennyskoulutuksella on monenlaisia positiivisia vaikutuksia koko oppilaitoksen toimintaan, ei pelkästään yksittäisen opettajan kehittymisessä.
Täydennyskoulutuksella on monenlaisia positiivisia vaikutuksia koko oppilaitoksen toimintaan, ei pelkästään yksittäisen opettajan kehittymisessä.
Henkilökohtaiset kehittysmissuunnelmat käyttöön
Jokaisella opettajalla ja esimiehellä tulee olla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jota päivitetään vuosittain esimiehen kanssa. Suunnitelmaan sisällytetään myös opettajan omat toiveet kouluttautumisesta.
Vuoden 2016 Opettajat ja rehtorit Suomessa -selvityksen mukaan ainoastaan 44 prosentilla opettajista ja rehtoreista oli henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma.
Opettajat ja rehtorit Suomessa -selvitys: ainoastaan 44 prosentilla opettajista ja rehtoreista oli henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma.
Ensimmäinen suunnitelma pitäisi laatia jo opettajan peruskoulutuksen loppuvaiheessa ja siihen tulisi sisältyä myös mentoroinnin. Tutkimusten mukaan mentorointia saaneet uudet opettajat ja rehtorit pysyvät koulu-urallaan paremmin kuin ne, joille mentorointia ei ole tarjottu.
Tutkimusten mukaan mentorointia saaneet uudet opettajat ja rehtorit pysyvät koulu-urallaan paremmin kuin ne, joille mentorointia ei ole tarjottu.
Jos haluamme edelleen ylläpitää suomalaisen koulutuksen huippumainetta maailman parhaana, on myös oikeasti ja todella huomioitava opettajan koko uran aikainen kehittyminen – elinikäinen oppiminen.
Jos haluamme edelleen ylläpitää suomalaisen koulutuksen huippumainetta maailman parhaana, on myös oikeasti ja todella huomioitava opettajan koko uran aikainen kehittyminen – elinikäinen oppiminen.
Tarvitsemme selkeän jatkumon opettajien peruskoulutuksesta eläkeikään saakka, jotta koko kansan sivistys Suomessa säilyy.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
