• logo
  • logo

Opettajarekisterin perustaminen kirjattava hallitusohjelmaan

26.03.2019 - 11.28 Blogi
Kuvituskuva

Yhdellä ihmisellä on suuri päätösvalta silloin, kun hän on ministeri. Ministerin valtaa rajoittaa oikeastaan vain hallitusohjelma, jonka toteuttamisesta hän oman sektorinsa osalta vastaa. Niin kauan kuin hallitusohjelma toteutuu, eikä ministeri tee sen vastaisia toimia, hänellä on valta päättää, mitä työryhmien tai asiantuntijoiden ehdotuksista hän vie eteenpäin.

Opettajarekisteri on jo yli vuosikymmenen ollut koko koulutusalan huulilla. Tällä hallituskaudella on tehty useita merkittäviä esityksiä sen puolesta, että opetusministeri selvittäisi tai selvityttäisi opettajarekisterin perustamistarpeen.

Opettajankoulutusfoorumi ehdotti, että selvitetään opettajarekisterin vahvuudet ja heikkoudet sekä perustamisen ja ylläpidon kustannukset, jotta voidaan varmistaa opettajatilanteen säännöllinen seuranta ja ennakointi (OKM 2016:34).

Opettajankoulutusfoorumi ehdotti, että selvitetään opettajarekisterin vahvuudet ja heikkoudet.

Opettajatarpeen ennakointi ei ole tähän mennessä kaikilta osin toiminut, sillä esimerkiksi lastentarhanopettajista ja erityisopettajista on ollut pulaa jo useiden vuosien ajan, kun taas aikuiskouluttajista 20 prosenttia ja iso joukko aineenopettajia on vuosi toisensa jälkeen työttömänä. (Ammattibarometri 2018, aikaisemmat Ammattibarometrit sekä Opetusalan työttömyyskassa).

Ministeri ei asettanut selvityshenkilöä

Maamme tutkimuslaitosten johtajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtaja Harri Peltoniemi, Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Välimaa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja Anni Huhtala sekä minä OAJ:n puheenjohtajana teimme yhdessä toimenpidealoitteen.

Luovutimme toimenpidealoitteen opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja pyysimme häntä asettamaan selvityshenkilön, joka selvittäisi opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Perustelimme asiaa laajasti.

Ministeri ei kuitenkaan asettanut selvityshenkilöä.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen on viimeisimpänä julkisesti kannattanut opettajarekisterin selvittämistä. Tämä onkin luonnollista, koska Opetushallitus yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa parhaillaan valmistelee hallinnonalan valtakunnallisten rekisterien ja rekisterilainsäädännön uudistusta.

Opetusministerillekin on tuotu esille, että erityisesti tässä yhteydessä opettajarekisterin selvittäminen olisi helppoa ja järkevää toteuttaa.

Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu (KOSKI) on yksi osa tätä. Opetusministerillekin on tuotu esille, että erityisesti tässä yhteydessä opettajarekisterin selvittäminen olisi helppoa ja järkevää toteuttaa.

Mutta ei. Opetusministeri teki opettajarekisterin suhteen samoin kuin edeltäjänsäkin ovat tähän asti tehneet.

Rekisteristä näkisi ajantasaisen opettajatilanteen

Opetushallituksella teetetään kolmen vuoden välein opettajatiedonkeruu. Tämä tiedonkeruu ja sen raportointi aiheuttaa joka kerta useiden satojen tuhansien eurojen kulut.

Tiedonkeruun luotettavuus ja kattavuus riippuvat vastaajamäärästä, joka viimekerralla oli vain 66 prosenttia. Tiedot kuvastavat vain sen hetkistä tilannetta, kun taas opettajarekisteristä kaikki näkisivät ajantasaisen opettajatilanteen joka hetki.

Opettajarekisteristä kaikki näkisivät ajantasaisen opettajatilanteen joka hetki.

Opettajatiedonkeruussa on todettu useiden vuosien ajan myös monia muita puutteita. Siitä ei käy esimerkiksi ilmi kaksoiskelpoisuudet, tarkat tiedot kaikista opettajan ainekohtaisista kelpoisuuksista, opettajan asuinpaikka, virkavapaalla olevat tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tekevien määrä eikä edes vakituisessa palvelussuhteessa olevien resurssiopettajien määrä, kun he eivät opeta omaa luokkaa.

Aineenopettajista kirjataan vain heidän eniten opettamansa aine. Siksi meillä ei ole tietoa esimerkiksi harvinaisissa kielissä annettavan opetuksen opettajaresursseista. Opettajarekisteri korjaisi nämä puutteet.

Apua täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden arviointiin

Opettajien täydennyskoulutukseen käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia. Tämä on erittäin hyvä asia.

Hämmästyttävää sen sijaan on se, että tähän asti ainoatakaan opetusministeriä ei ole haitannut se, että Suomessa ei ole valtakunnallista, ajantasaista tietoa säännöllisesti täydennyskoulutuksiin osallistuvien opettajien määrästä eikä siitä, mikä on ollut täydennyskoulutuksen sisältö tai vaikuttavuus.

Emme muun muassa tiedä sitä, onko opettajan saamalla täydennyskoulutuksella ollut mitään merkitystä oppilaiden oppimisen kannalta. Opettajarekisteri korjaisi tätäkin tilannetta.

Emme siis muun muassa tiedä sitä, onko opettajan saamalla täydennyskoulutuksella ollut mitään merkitystä oppilaiden oppimisen kannalta. Opettajarekisteri korjaisi tätäkin tilannetta.

Rekisteri auttaisi tutkimusta ja päätöksentekoa

Kaikki ovat huolissaan siitä, että Suomen nuorten oppimistulokset ovat sekä kansallisten arviointien että PISA-tietojen mukaan merkittävästi heikentyneet jo usean vuoden ajan.

Heikoimmalla tasolla olevien oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut niin matematiikassa, äidinkielessä kuin luonnontieteissäkin. Ilmiön syitä ei tarkkaan tiedetä. Opettajarekisteri toisi lisätietoa tähänkin tärkeään kysymykseen.

Yhteiskunnallisesti ajatellen luulisi siis olevan kannattavaa edes selvittää opettajarekisterin perustamisen hyödyt ja vaikuttavuus suhteessa sen perustamisen ja ylläpidon kustannuksiin.

Opettajarekisteri edesauttaisi opettajiin liittyvää tilastointia ja tutkimusta, niin että tulokset soveltuisivat päätöksenteon tueksi.

Opettajarekisteri edesauttaisi opettajiin liittyvää tilastointia ja tutkimusta, niin että tulokset soveltuisivat päätöksenteon tueksi. Rekisteri mahdollistaisi ajantasaisen tiedon opettajatarpeen ennakoimiseksi niin alakohtaiset kuin maantieteellisetkin tarpeet huomioon ottaen.

Työnantaja näkisi opettajarekisteristä rekrytointitilanteessa työttömät opettajat, hakijoiden kelpoisuudet ja täydennyskoulutukset.

Rekisteri motivoisi opettajia ja työnantajaa ylläpitämään ja täydentämään opettajan osaamista ja lisäisi avoimuutta mahdollistaessaan kelle tahansa opettajan kelpoisuuden ja osaamisen ylläpitämisen tarkistamisen. Valittuaan virkaan opettajan työnantaja pystyisi myös tarkistamaan opettajarekisterin kautta valitun opettajan osalta heti lain edellyttämät merkinnät rikosrekisteristä.

Nyt on tekojen aika. Opettajarekisterin perustaminen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta asia ei ole enää jatkossa yksin opetusministerin päätettävissä.

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen