• logo
  • logo
Työmarkkinat

Talouden onnistumisia ja tulevia haasteita

26.02.2019 - 07.00 Blogi
Kuvituskuva

Viime vuosi oli talouden ja erityisesti työllisyyden kannalta iloinen yllätys. Vaikka talouden kasvuvauhti onkin huippuvauhdista laantunut, on talouskasvua luvassa seuraavillekin vuosille.

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi viimeisessä raportissaan nykyhallituksen lähes saavuttavan finanssipoliittiset tavoitteensa tämän vuoden aikana. Myös 72 prosentin työllisyysastetavoitteeseen hallitus pääsee, vaikka vuotta aikaisemmin arviointineuvosto ennakoi, että tavoite saavutetaan vain 16 prosentin todennäköisyydellä.

Hallituksen tavoitteiden saavuttamista on merkittävästi avittanut myönteinen suhdannetilanne. Yksittäisistä uudistuksista arviointineuvosto nostaa esiin kilpailukykysopimuksen; sillä on neuvoston mukaan todennäköisesti ollut suurin vaikutus työllisyyteen. Kiky on onnistunut kasvattamaan työllisyyttä jopa arvioitua enemmän.

Hallituksen tavoitteiden saavuttamista on merkittävästi avittanut myönteinen suhdannetilanne.

Tulo- ja kustannuskehitystä seuraavan toimikunnan viimeisin raportti kertoo, että Suomen yksikkötyökustannukset laskivat sopimuksen seurauksena 2,7 prosenttia vuonna 2017. Yksikkötyökustannusten kasvu jää myös vuosina 2018–2020 muuta euroaluetta hitaammaksi.

Suomen kilpailukykyyn sopimuksella on siis ollut jopa pysyvämmät vaikutukset kuin mitä alun perin odotettiin. Hyvä niin, vaikka sopimuksen hyväksyminen aikoinaan tekikin kipeää erityisesti julkisen sektorin palkansaajille. Onhan yhden prosenttiyksikön työllisyyden paranemisella miljardin euron vaikutus talouteen.

Yhden prosenttiyksikön työllisyyden paranemisella on miljardin euron vaikutus talouteen.

Toinen merkittävä työllisyyttä parantava tekijä on 2017 voimaan tullut eläkeuudistus. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uudistus kasvattaa työllisyysastetta pitkällä aikavälillä lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet vastuullisesti tonttinsa

Sekä kiky että eläkeuudistus osoittavat, että työmarkkinajärjestöt ovat Suomessa vastuullisesti omalta osaltaan hoitaneet Suomen taloutta kohti parempaa tasapainoa.

Vaikka taloussuhdanteen huippu on jo ohitettu ja talouden kasvuvauhti on ennusteiden mukaan hidastumassa, lähtee seuraava hallitus laatimaan hallitusohjelmaansa paremmista taloudellisista lähtökohdista kuin nykyinen hallitus vuonna 2015. Valtiovarainministeriön virkamiehet ehättivätkin jo toppuuttelemaan liian innokkaista vaalilupauksista: ensi vaalikaudella tulisi menosopeutusta tehdä kahden miljardin edestä puskuriksi seuraavaa taantumaa varten. Pitkän aikavälin menojen ja tulojen tasapainottaminen edellyttää virkamiesten mukaan lisäksi viiden miljardin rakenteellisia uudistuksia, joista sote-uudistuksen osuus on kolme miljardia. Tutut madonluvut valtion kassanvartijalta.

OAJ:n näkemys on, että koulutus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tästä on myös tutkimuksellista näyttöä. Siksi kasvatus, koulutus ja tutkimus on asetettava seuraavan hallituksen tärkeimmäksi investointikohteeksi jo taloudellisin perustein.

OAJ:n näkemys on, että koulutus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tästä on myös tutkimuksellista näyttöä.

Mitä seuraavan hallituksen agendalla?

Seuraava hallitus on isojen kysymysten äärellä. Monet tulevaisuuden haasteet ovat sitä mittaluokkaa, että yhden hallituskauden aika ei edes riitä niiden ratkaisemiseen. Ilmaston tai väestörakenteen muutosten tuomat ongelmat tulevat esiin pikkuhiljaa, mutta näiden kehityskulkujen suuntaa on työlästä muuttaa.

Toimiin on kuitenkin ryhdyttävä nyt, vaikka tulokset näkyvät vasta tulevien hallituskausien aikana. Politikoille tilanne on epäkiitollinen.

Eri ministeriöiden kansliapäälliköt ovat tuoneet oman näkemyksensä kevään vaalikeskusteluihin Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista. Julkaisussa esitetään keskeisiä muutosilmiöitä ja ratkaisukokonaisuuksia, jotka ovat merkittäviä tulevan hallituskauden aikana.

Eriarvoisuuden kokemus on Suomessa lisääntynyt. Eriarvoisuutta voi olla sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen tai Suomen eri osien välillä.

Eriarvoisuus ja sen kasaantuminen on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma, joka vähentää inhimillisiä voimavaroja, heikentää talouskasvua ja horjuttaa yhteiskunnan vakautta. Julkisen talouden niukka liikkumavara voi raportin mukaan osaltaan voimistaa eriarvoistumista, ellei yhdenvertaisuuden varmistamiseen kiinnitetä erityistä huomiota.

Eriarvoisuus ja sen kasaantuminen on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma, joka vähentää inhimillisiä voimavaroja, heikentää talouskasvua ja horjuttaa yhteiskunnan vakautta.

Eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan hyvien väestösuhteiden vahvistamista, yhdenvertaisia palveluja, riittävää toimentuloa, osallisuuden ja osallistumisen tukea ja osaamis- ja koulutustason nostoa.

Myös OAJ on omissa vaalitavoitteissaan tuonut esiin huolensa eriarvoisuuden lisääntymisestä ja koulutuksellisen tasa-arvon murenemisesta. Raha ei saa ratkaista, kuka pääsee koulutukseen. Siksi esimerkiksi tutkintoon johtava koulutus tulee säilyttää kaikille suomalaisille maksuttomana. Koulutuksen tasa-arvo on suurin voimavaramme!

Koulutuksen tasa-arvo on suurin voimavaramme!

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää, että entistä suurempi osa koko ajan supistuvasta työikäisestä väestöstä on työmarkkinoilla. Työllisyysasteen tulisi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Tämä merkitsee työllisten määrän lisääntymistä noin 150 000:lla ja työttömyysasteen laskua 4,7 prosenttiin.

Pitkällä aikavälillä työllisyystavoitteeksi tulisi asettaa 80 prosenttia. Näin kova tavoite edellyttää kansliapäälliköiden mukaan toimia, ”joita emme osaa vielä kuvitella”.

Sen verran uskaltaisin kuitenkin kuvitella, että kasvatus, koulutus, tiede ja tutkimus ovat vahvasti mukana näissä ratkaisuissa. Raportissa ennustetaan, että kun vanhoja yrityksiä ja ammatteja häviää uusien tieltä, Suomessa syntyy ja katoaa jopa miljoonia työpaikkoja seuraavan 10 vuoden aikana. Se on iso luku, ja tulevaisuudessa tällainen luova tuho voi vielä nopeutua.

Uuden luominen ei ole mahdollista ilman jatkuvaa osaamistason nousua ja uuden oppimista. Koulutus ratkaisee!

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen

Jaa

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee