Peruskouluissa opintiensä aloitti tämän lukuvuoden alussa 560 000 lasta. Heistä ekaluokalle meni noin 60 000 ja suunnilleen saman verran aloitti esiopetukseen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee 257 000 nuorta ja vanhempaa opiskelijaa, lukioissa 103 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa osaamistaan kehittää 144 000 nuorta ja aikuista, yliopistoissa 152 000.
Taiteen perusopetuksessa on 86 000 lasta ja nuorta ja vapaan sivistystyön palveluita käyttää 600 000.
Kun noihin summiin lisätään varhaiskasvatukseen osallistuvat, päädytään siihen, että yli 2,1 miljoonaa suomalaista on alkavana lukuvuonna opintiellä. Näistä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on noin 1,3 miljoonaa. Koulutus on siis suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen selkäranka.
Yli 2,1 miljoonaa suomalaista on alkavana lukuvuonna opintiellä. Näistä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on noin 1,3 miljoonaa. Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen selkäranka.
Suomalaiset opettajat ja heidän esihenkilönsä ovat taikureita. Pienillä tuntimäärillä ja niukoilla resursseilla he vuodesta toiseen tuottavat huippuluokan oppimistuloksia kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikilla koulutustasoilla. Loistavan tuloksen suurin salaisuus ovat lahjakkaat nuoret, jotka suorittavat maailman parhaan opettajankoulutuksen, sekä taitavat oppilaat ja opiskelijat.
Oppia ei koskaan voi toisen puolesta. Siksi on syytä havaita, että oppimistuloksiin vaikuttaa keskeisesti myös lastemme ja nuortemme kiinnostus ja sitoutuneisuus opiskeluun. Mikä mahtaa olla tämän ilmiön taustalla?
Uskon, että kaikkein tärkein selittävä tekijä on perinne. Suomessa on uskottu koulutuksen merkitykseen hyvän elämän ja tulevaisuuden rakentamisessa. Koulutusta on korostettu ja puolustettu riippumatta poliittisista valtasuhteista. Koulutuksen on katsottu kuuluvan jokaiselle, kotitaustasta riippumatta.
Suomessa on uskottu koulutuksen merkitykseen hyvän elämän ja tulevaisuuden rakentamisessa. Koulutusta on korostettu ja puolustettu riippumatta poliittisista valtasuhteista. Koulutuksen on katsottu kuuluvan jokaiselle, kotitaustasta riippumatta.
Tärkein perusta suomalaisen koulutuksen huipputasolle on siis puhe koulutuksen puolesta, koulutuspuhe. Sille ovat rakentuneet päätökset edistykselliset päätökset kansakoulusta, oppivelvollisuudesta, peruskoulusta, ammattikorkeakoulusta, duaalimallista, opettajankoulutuksen maisteritasoisuudesta ja tuoreimpana oppivelvollisuuden ulottamisesta toisen asteen koulutukseen. Monia muita tärkeitä ratkaisuja unohtamatta.
Koulutuspuhetta on nyt voimistettava. Hyvää koulutusta ja koulutustasoa pidetään maassamme liiaksi itsestäänselvyytenä, vaikka ne eivät sitä ole.
Koulutuspuhetta on nyt voimistettava. Hyvää koulutusta ja koulutustasoa pidetään maassamme liiaksi itsestäänselvyytenä, vaikka ne eivät sitä ole.
Parasta, mitä aikuiset voivat nyt tehdä, on puhua koulutuksen ja omakohtaisen kouluttautumisen merkityksen puolesta. Tällaisen puheen on kuuluttava jokaisessa kodissa, jokaisen aikuisen suusta omasta koulutustaustasta riippumatta.
Päättäjiltä tarvitaan koulutuspuhetta, mutta myös tekoja. Teot osoittavat koulutuksen arvostusta. Muuten puhe on tyhjien tynnyreiden kolinaa. Teoilla on suora yhteys myös opettajan ammatin vetovoimaan, kuten viime vuosien koulutusleikkauksista olemme nähneet.
Koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaiset, teette maailman ja Suomen tärkeintä työtä! Uskokaa itseenne, tukekaa toisianne. Lupaan, että me yhteisessä järjestössämme OAJ:ssä teemme kaikkemme, jotta teillä on entistä paremmat puitteet tehdä työtänne tulevaisuuden hyväksi. Lupaan, että teemme kaikkemme, jotta työnne arvostus myös kuuluu ja näkyy.
Lupaan, että me yhteisessä järjestössämme OAJ:ssä teemme kaikkemme, jotta teillä on entistä paremmat puitteet tehdä työtänne tulevaisuuden hyväksi. Lupaan, että teemme kaikkemme, jotta työnne arvostus myös kuuluu ja näkyy.
Erinomaista alkavaa lukuvuotta kaikille koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen osallisille!
