• logo
  • logo

Rehtorit ylikuorman syövereissä

20.01.2020 - 10.01 Blogi
Kuvituskuva

Rehtorit ovat sitoutuneet työhönsä, mutta liian moni uupuu mahdottoman työkuorman alle. Johtajien ylikuormittuminen koskee kaikkia koulutusasteita, ja nyt ongelma pitää ratkaista.

Suomen Rehtorit ry:n aloitteesta käynnistetty ja tässä kuussa julkaistu rehtoribarometri kertoo sekä rehtoreiden vahvasta sitoutumisesta työhönsä että ammattikunnan laajasta ylikuormittumisesta.

Rehtoreista yli puolet, 55 prosenttia, on innostuneita työstään ja pitää sitä merkityksellisenä. Noin 12 prosenttia on kuitenkin jo uupuneita ja noin kolmannes rehtoreista on uupumisvaarassa. Voimakkaasti polarisoitunut tulos on huolestuttava, vaikka siinä on tuo sitoutuneisuuden myönteinenkin puoli.

Työnantajan ratkaisut kuormittavat

OAJ:n saamien tietojen valossa tulosta selittänevät osaltaan suuret erot koulutuksenjärjestäjien toiminnassa ja resurssoinnissa. Jo aivan työn perustuessa on ratkaisevia eroja.

Vuosikymmenten ajan on kyselyissämme näkynyt, että joka viides rehtori jää ilman edes kerran vuodessa käytävää kehityskeskustelua. Rehtoreille valutetaan yhä enemmän hallinnosta lisätöitä, jotka eivät ole koulun toiminnan johtamisen kannalta tärkeitä.

Rehtoreiden suorien alaisten lukumäärän keskiarvokin alkaa olla jo noin 40, eikä käsittämättömät 80 suoraa alaistakaan ole mikään harvinaisuus. Pahimmillaan alaisia on toista sataa. Muilla aloilla pyritään maksimissaan kymmenen suoran alaisen johtamistehtäviin.

Monet työnantajan ratkaisut siis kuormittavat rehtoreita.

Ydintehtävä hukkuu sälään

Rehtorin keskeinen ja lain määräämä ydintehtävä on vastata koulun toiminnasta. Rehtoreiden tehtäviin on enenevässä määrin kuitenkin ympätty kaikkea muuta.

Osalle rehtoreita on määritelty aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen, jopa hoidon järjestämistä, erilaisia tilahallinnon tehtäviä, vuokraamista, laskuttamista, avainten luovuttamista, opastamista tai laadunvalvontaa ja reklamointia.

Usein henkilöstö- ja taloushallintokin kuormittaa enemmän kuin tukee rehtoreita. Näistä mikään ei ole koulun toimintaa eikä siis sitä rehtorin ydintehtävää, johon virkaehtosopimuksella määritetty työaika on neuvoteltu.

Hallinto on palveluita varten, ei toisinpäin

Kunta on kuntalaisten palveluiden tuottamista varten. Koulutuspalvelut tuotetaan toimintayksiköissä: kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.

Hallinnon tehtävä on tukea palvelutuotantoa. Monin paikoin tämä palvelusuhde on kääntynyt väärin päin: palvelutuotanto on laitettu palvelemaan keskushallintoa.

Johtamisen resursointi pitää saada kuntoon

Tutkijoiden saamiin tuloksiin on valitettavan helppo yhtyä. Rehtoreiden työkuorma ja uupumistilanne on vakava ja huolestuttava asia.

Maan nykyisen hallituksen hallitusohjelman tavoitteiden mukaan perusopetusta tulee kehittää tasa-arvoisemmaksi ja laadukkaammaksi. Kehittämisen minimiedellytys on resursoida johtajuus niin, että sen toteuttaminen mahdollistuu työaikana ja että toiminnan painopiste on pedagogisessa johtamisessa ja kehittämisessä.

Koulun toiminnan johtaminen edellyttää toimintayksikössä läsnä tapahtuvaa johtamista.

Pallo on nyt koulutuksenjärjestäjillä

Koulutuksenjärjestäjien on otettava tulokset vakavasti ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ongelmien korjaamiseksi. Suorien alaisten lukumäärä pitää kohtuullistaa maksimissaan 20:een esimiestä kohden, jolloin suurempiin yksikoihin palkataan riittävästi virka-apulaisrehtoreita mahdollistamaan jaettua johtamista.

Johtamistyö kouluissa on myös muuttunut monin tavoin ja edellyttää täydennyskoulutusta. Laaja ja vaativa rehtorin työ edellyttää nykyistä laajempaa ja jatkuvaa täydennyskoulutusta. Syytä on ottaa myös rehtorin kelpoisuusehdot uuteen tarkasteluun.

Vihdoin tutkittua tietoa

Rehtoribarometri on ensimmäinen suomalaisten rehtoreiden hyvinvointia ja terveyttä laajasti selvittänyt tutkimus. Se on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta.

Rehtoribarometrin ovat Suomessa toteuttaneet aivotutkija, professori Minna Huotilainen ja kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro yhteistyössä australialaisen professori Philip Rileyn kanssa Cicero Learning -verkostossa Helsingin yliopistossa.

Vertailumaissa Australiassa, Irlannissa ja Uusi-Seelannissa tutkimusta on tehty jo noin 10 vuotta, koska siellä rehtoreiden terveys ja hyvinvointi ovat olleet hyvin huolestuttavalla tasolla. Tulokset antavat vahvan kuvan siitä, kuinka saman tyyppisessä tilanteessa Suomen rehtorit ovat. Tämä ei ole meille uusi tieto, mutta nyt siitä on tutkittua faktaa.

Rehtorit eivät ole ainoa ylikuormittunut esimiesryhmä. Myös varhaiskasvatuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella on nähtävissä vastaavaa ylikuormittumista. Rehtorin ja muiden esihenkilöiden hyvin- tai pahoinvointi heijastuu koko työyhteisöön, aina oppilaisiin asti.

Olli Luukkainen

OAJ:n puheenjohtaja

Twitter: @OlliLuukkainen

 

Johtajuus esillä Educassa

  • Johtajuus on isosti esillä Educa-messuilla 24.–25. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tutustu johtajuusaiheiseen ohjelmaan täällä!

 

Educa-messut 24.–25.1.2020