• logo
  • logo

Tasa-arvotyötä muulloinkin kuin naistenpäivänä

08.03.2020 - 08.00 Blogi
Kuvituskuva

Meidän pitää tehdä parhaamme, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi Suomessa nykyistä paremmin. Naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä on pidettävä aktiivisella työllä huolta yhdessä koko työmarkkinoiden voimin.

Tänään on kansainvälinen naistenpäivä. Monet naiset saavat kukkia tai suklaata, ja kahvipöydissä saatetaan käydä keskustelua siitä, miksi naistenpäivää vietetään, tai onko se oikea tapa nostaa tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä keskusteluun.

YK:n teemapäivien ajatuksena on kohdistaa huomio  kunkin teemapäivän erityiskysymyksiin kansallisesti ja globaalisti. Naistenpäivänä näitä kysymyksiä on edelleen valitettavan paljon, ja meidän jokaisen on syytä pysähtyä niiden ääreen.

Tasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu

Vaikka monessa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvässä asiassa on tapahtunut edistystä, todellinen muutos on ollut hidasta. Yksikään maailman maa ei voi vieläkään väittää saavuttaneensa sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Naiset tekevät enemmän työtä mutta ansaitsevat vähemmän kuin miehet. Heillä on vähemmän vaihtoehtoja elämässään mutta he kokevat enemmän häirintää ja väkivaltaa.

Maailmanlaajuisesti naiset ansaitsevat 22 prosenttia vähemmän kuin miehet, ja 62 miljoonaa tyttöä ei pääse koskaan kouluun. Yli 50 prosentilla kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila.

Suomessakin riittää tasa-arvotyötä tehtäväksi

Suomessa tytöt kouluttautuvat keskimäärin poikia pidemmälle, suoriutuvat opinnoistaan paremmin arvosanoin ja keskeyttävät koulutuksen poikia harvemmin. Kansainvälisessä vertailussa tasa-arvo on meillä pitkällä.

Työtä on silti tehtävänä myös meillä ihan reilusti. Tytöt eivät hyödy koulutuksesta yhtä paljon kuin pojat, kun tarkastellaan vaikkapa sitä, miten tyttöjen osaamista osataan yhteiskunnassa hyödyntää. Tämä näkyy valitettavasti siinä, että palkkaus, työllisyysaste ja työmarkkinat – erityisesti johtotehtävät – ovat sukupuolittuneet.

Muutos kohti palkkatasa-arvoa on hidasta

Suomessa naisen euro on 84 senttiä, vaikka vaatimus naisten ja miesten välisestä palkkatasa-arvosta on kirjattu nykyään myös tasa-arvolakiin. Muutos kohti palkkatasa-arvoa on meillä hidasta. Tätä vauhtia palkkatasa-arvo saavutetaan noin vuonna 2090.

Siis seitsemänkymmenen vuoden kuluttua, silloin, kun nyt syntyvät lapset jäävät eläkkeelle. Suomi onkin saanut hitaasta muutoksesta huomautuksia muun muassa kansainväliseltä työjärjestöltä ILO:lta.

Lisäksi naisten keskimääräinen työllisyysaste nousee miesten työllisyysasteen yläpuolelle vasta 45 ikävuoden tietämillä. Naisia on myös huomattavasti vähemmän johtotehtävissä: vain alle kolmannes kaikista johtajista on naisia.

Naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä on huolehdittava

Meidän pitää tehdä parhaamme, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi Suomessa nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa muun muassa jatkuvaa panostamista koulutukseen pääsyyn ja koulutuksen laatuun.

Koulun tulee myös aina olla paikka, jossa on turvallista olla ilman pelkoa häirinnästä tai hyväksikäytöstä. Naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä on pidettävä aktiivisella työllä huolta yhdessä koko työmarkkinoiden voimin.

Ruusujen ja suklaan lahjoittamisen lisäksi meidän on puhuttava näistä asioista ääneen ja tehtävä yhdessä määrätietoista työtä epäkohtien korjaamiseksi.

Kansainvälisen naistenpäivän kattoteemana on 2020-luvun aktiivista työtä vaativa ”I am Generation Equality: Realizing Women’s Rights”. Tähän haasteeseen meidän on tartuttava myös Suomessa.

 

Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.

Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on myös tärkeä osa Agenda 2030 -tavoitteita. Tavoitteen 5 päämääränä on sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla sektoreilla.

Lähde: Suomen YK-liitto

Jaa
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen