Kun eletään poikkeusoloissa ja suunnataan kohti uutta, pitää päättäjien uskaltaa panostaa tulevaisuuteen. Tuottavimpia tulevaisuusinvestointeja ovat osaamisen kehittäminen, tutkimus ja innovaatiot, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.
Suomalainen yhteiskunta on samanlaisessa hämmennyksessä tulevaisuuden suhteen kuin kaikki muutkin yhteiskunnat. Poliittisten päättäjien on samaan aikaan tehtävä ratkaisuja, joilla samaan aikaan turvataan terveys ja pidetään talous mahdollisimman vireänä.
Ei ole helppo tehtävä. Tekee mitä vaan, niin se on jonkun mielestä väärin. Kannattaakin tarkalla korvalla kuunnella päättävässä asemassa olevien kommentteja ratkaisuista nyt ja tulevaisuudessa.
Poikkeusoloissa ja varmuudella uuteen suunnattaessa on uskallettava riskilläkin panostaa tulevaisuuteen. Varminta ja taatusti tuottavinta on panostaa osaamisen kehittämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä koskee koko Suomea, elinkeinoelämää, yksittäistä yritystä, mitä tahansa työpaikkaa ja yksittäistä ihmistäkin. Rohkeat tulevat saamaan palkintonsa.
Rohkeat tulevat saamaan palkintonsa.
On jotenkin surkuhupaisaa seurata ja osallistua keskusteluun siitä, mikä toimiala nyt on tärkein ja ketkä ovat tärkeimpiä työntekijöitä. Kaikki ovat tärkeitä, mutta ne, jotka luovat uutta ja saavat aikaan työpaikkoja ympärilleen, ovat avainasemassa uuden tulevaisuuden luomisessa.
Maan hallituksen on uskallettava edessä olevassa budjettiriihessään tehdä merkittäviä panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Hallituksen on uskallettava panna myös yritystuet uusiksi. Ne tulee suunnata erityisesti kestävän kehityksen, uusiutuvan energian ja terveyttä edistävien innovaatioiden työpaikkojen synnyttämiseen. Sille ei ole kestäviä perusteita, että tuilla vain säilytetään vanhat yritykset hengissä. On panostettava uuteen.
Hallituksen on uskallettava panna myös yritystuet uusiksi.
Tarvitaan osaamista ja uusiutumiskykyä
Niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorilla tarvitaan yhä korkeampaa osaamista. Siis koko ajan uusiutumaan kykenevää työvoimaa.
Kuulostaa kovalta, mutta ilman uusiutumishalua ja -kykyä yhä useampaa työelämässä olevaa uhkaa ja koskettaa tippuminen työmarkkinoilta. Sama on tilanne myös yritysten suhteen, olkoot ne suuria tai pieniä. Robotit tekevät koko ajan kasvavan osan rutiinityöstä. Suunta tulee näkymään myös perinteisissä ihmiskontaktille rakentuneissa työtehtävissä kuten hoitotyössä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa.
Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa työelämään osaavaa työvoimaa. Lähiopetuksen väheneminen ja höttöinen kuvitelma jokaisen teini-ikäisen itseohjautuvuudesta ja kyvystä itsenäisesti opiskellen ja työskennellen hankkia oma osaamisensa on osoittautunut nyt kuplaksi.
Synkkää tilannetta pahensi osaltaan kevään koronavaihe, jonka seurauksena osaamisvajetta syntyi kaikilla koulutusasteilla. Hallituksen onkin nyt lisättävä ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähintään hallitusohjelman mukaisesti ja resurssilisäys korvamerkitä nimenomaan opetuksen lisäämiseen. Muutoin rahat valuvat tehottomasti ties mihin.
Lisäresurssit pitää korvamerkitä opetuksen lisäämiseen. Muutoin rahat valuvat tehottomasti ties mihin.
Perustutkinnon osaamisella ei kuitenkaan pitkään pärjätä työelämässä. Osaamista on koko ajan kehitettävä. Maan hallituksen onkin kiireesti, lopultakin, tehtävä ratkaisuja, joilla jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittyminen saadaan jatkuvaksi toiminnaksi suomalaisessa työelämässä.
Korona asetti oppivelvollisuuden pidentämisenkin uuteen valoon
Budjettiriihen jälkiaallossa tulee hallituksen lakiesitys oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esitys eduskunnalle tarkoittaa käytännössä sitä, että eduskunta tulee perinteisesti hallituspuolueitten äänin viemään tämän koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeän päätöksen maaliin. Erinomaisen tärkeä tulevaisuuspäätös.
Oppivelvollisuuden pidentäminen on erinomaisen tärkeä tulevaisuuspäätös.
Tässäkin vaiheessa kysyn uudistuksen vastustajilta, että mitä ovat ne täsmätoimet, joita mielestänne pitäisi oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan tehdä? Mitään konkretiaa emme kriitikoilta ole käytännössä kuulleet. Se on ymmärrettävää, koska kritisoijat ovat itse olleet vallan kahvassa ja olisivat voineet nuo peräämänsä päätökset aiemmin moneen kertaan tehdä.
Koronan aiheuttama muutos tulevaisuuden näkymissä on myös asettanut oppivelvollisuuden uudistamisen uuteen valoon. Sen aloituksen lykkäämiselle ei ole enää perusteita, kunhan vielä tehdään muutama säätö lakiesitykseen ja huolehditaan riittävästä rahoituksesta pitkäjänteisesti.
Ilman oppivelvollisuuden pidentämistäkin kuntien mahdollisuudet tasa-arvoisten koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tuottamiseen ovat eriytyneet, nyt jo liikaa. Siksi kuntien rahoitusta on ehdottomasti vahvistettava. Vahvistamisen ohessa on kuitenkin palattava normiohjauksessa takaisin päin ja tiukennettava kuntien ohjausta. Muutoin ei ole mitään takeita siitä, että tulevaisuus on menneisyyden sijaan kuntatason päätöksenteon pohjana.
Kuntien rahoitusta pitää vahvistaa ja rahan käyttöä ohjata.
On tulevaisuusinvestointien aika kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @OlliLuukkainen
