YK:n kestävän kehityksen tavoitteet laadittiin vuonna 2015. Yhteensä 193 valtiota sitoutui noudattamaan niitä. Eri elämänalueille asetettiin 17 tavoitetta, ja ne muodostavat toimenpideohjelman Agenda 2030. Tämän ohjelman avulla rakennetaan kestävää maailmaa meille kaikille.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita samalla tavalla, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Suomi tukee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin köyhimpiä maita tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta tavoitteiden pitää toteutua myös Suomessa. Agenda 2030 toteuttamisen pitää olla valtion, kuntien, yritysten, järjestöjen ja myös yksilöiden yhteinen tavoite.
Suomessa keskeisimpinä tavoitteina pidetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja kuluttamisen hillitsemiseen liittyviä tavoitteita. Suomella on kuitenkin vielä työtä myös koulutukseen ja työelämän ihmisoikeuksiin liittyvissä tavoitteissa.
Suomella on kuitenkin vielä työtä myös koulutukseen ja työelämän ihmisoikeuksiin liittyvissä tavoitteissa.
OAJ:n näkökulmasta tärkeimmät tavoitteet liittyvät hyvään koulutukseen, tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen työhön. Hyvään koulutukseen liittyvän tavoitteen mukaisesti meidän tulisi taata avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet kaikille.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevässä tavoitteessa puolestaan on keskeistä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisarvoisen työn tavoitteessa puolestaan todetaan, että jatkuvaa, kaikkia koskevaa ja kestävää taloudellista kasvua, tuottavaa täystyöllisyyttä sekä kunnollisia työoloja tulee edistää.
Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme näissä asioissa pääosin hyvin, mutta esimerkiksi toukokuussa 2021 OECD:n julkaisemassa Education at Glance -vertailussa Suomi erottuu joukosta ikävällä tavalla. Suomessa koulutusmenot ovat vuosina 2012–2018 laskeneet, kun valtaosassa maista ne ovat kasvaneet.
Eduskunnassa on parasta aikaa käsiteltävänä maamme hallituksen antama koulutuspoliittinen selonteko. Eduskunnan tulisikin selontekoa koskevassa lausunnossaan sitoutua koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen pitkäjänteiseen ohjelmaan, jolla rahoitus reaalisesti palautetaan aluksi vuoden 2011 leikkauksia edeltävälle tasolle. Kun tämä rahoituksen palautus on tehty, koulutuksen rahoitusta on edelleen lisättävä.
Eduskunnan tulisikin selontekoa koskevassa lausunnossaan sitoutua koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen pitkäjänteiseen ohjelmaan, jolla rahoitus reaalisesti palautetaan aluksi vuoden 2011 leikkauksia edeltävälle tasolle.
Suomessa on vielä paljon tehtävää myös sukupuolten välisten palkkaerojen poistamisessa ja eläketasa-arvossa.
YK-järjestelmän merkitys yhteisen, vaativan mutta välttämättömän kestävän ja tasa-arvoisen tulevaisuuden ohjelman rakentamisessa ja sen toimeenpanon seurannassa on tärkeä. Maailmansotien jälkeisestä rauhan tavoitteesta on siirrytty yhteiseen tavoitteeseen kestävästä tulevaisuudesta.
Koulutuksen merkitys esimerkiksi rauhan, vakauden, tasa-arvon ja innovaatioiden edistäjänä on kiistaton. Siksi Agenda 2030:n tavoitteet hyvästä koulutuksesta ja ihmisarvoisesta työstä ovat OAJ:n näkökulmasta tärkeitä niin kansallisissa linjauksissa, Suomen kehityspolitiikassa kuin OAJ:n omassa toiminnassakin. Suomen on tuettava köyhiä maita saavuttamaan tavoitteet, mutta kannettava myös oma vastuunsa siitä, että koulutuksen, tasa-arvon ja tavoitteet toteutuvat sekä meillä että muualla.
Suomen on tuettava köyhiä maita saavuttamaan tavoitteet, mutta kannettava myös oma vastuunsa siitä, että koulutuksen, tasa-arvon ja tavoitteet toteutuvat sekä meillä että muualla.
Kehityspolitiikassa merkityksellistä on ymmärtää, että laadukas koulutus edellyttää ihmisoikeuksien toteutumista opettajien työelämässä. Riittävä palkka, turvallinen työympäristö ja ammatin arvostus ovat perusasioita, jotka on saatava kuntoon.
OAJ kohdentaa omassa solidaarisuustyössään 0,7 prosenttia jäsenmaksutuotoista kehitysyhteistyöhön ja muuhun solidaarisuustyöhön. Työssä painottuvat erityisesti koulutuksen, opettajien ja tyttöjen aseman vahvistaminen sekä yhteistyö kehittyvien maiden opettajajärjestöjen kanssa. Kansallisesti teemme joka päivä työtä sen hyväksi, että Suomi osoittaisi riittävästi varoja koulutukseen, tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen työhön. Agenda 2030 -tavoitteet voidaan saavuttaa vain sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä yhdessä.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä: @OlliLuukkainen
Kansainväistä YK:n päivää vietetään 24.10. YK perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.
Tällä hetkellä toiminta keskittyy ennen kaikkea kestävän tulevaisuuden rakentamiseen kansainvälisten sopimusten ja jäsenvaltioiden sitoumusten kautta. YK:lla on tällä hetkellä 193 jäsenmaata.
YK-liiton kestävän kehityksen tavoitteetoaj.fi/teemmehyvaa
