Kolme vuotta sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa. Vaikka oikeaan suuntaan ollaan menossa, välttämättömiä kehityskohteita löytyy edelleen, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varhaiskasvatuksen päivän blogikirjoituksessaan.
Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan vuonna 2018. Se vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Lailla haluttiin erityisesti korostaa lapsen etua ja oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus määriteltiin oikealla tavalla suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Pedagogiikan merkityksen korostaminen painottaa varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajien osaamista ja asiantuntijuutta.
Pedagogiikan merkityksen korostaminen painottaa varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajien osaamista ja asiantuntijuutta.
Monissa eri yhteyksissä on todettu, että laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Laadukas varhaiskasvatus myös kehittää sosiaalisia taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) varhaiskasvatuksen laatua koskeneessa arvioinnissa nostettiin esiin, että laatu vaihtelee ja siinä on puutteita.
Varhaiskasvatuslaki selkeyttää päiväkodin henkilöstön tehtäviä
Varhaiskasvatuslain yksi tärkeä tavoite on selkeyttää varhaiskasvatuksen ammattiryhmien väliset työtehtävät ja tehtävänimikkeet siten, että kunkin ammattiryhmän koulutuksen tuoma osaaminen voidaan parhaiten hyödyntää. Varhaiskasvatuksenopettaja on lapsen kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin asiantuntija, joka kantaa kokonaisvastuun lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta, toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä.
Varhaiskasvatuslaissa kuvattu henkilöstörakenne tulee voimaan vasta 2030, koska pedagogispainotteisen yliopistokoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksenopettajia on nykyisin vielä liian vähän.
Varhaiskasvatuslaissa kuvattu henkilöstörakenne tulee voimaan vasta 2030, koska pedagogispainotteisen yliopistokoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksenopettajia on nykyisin vielä liian vähän.
Opettajapula johtuu siitä, että sosiaalihallinnossa ei tehty ennen vuoden 2013 hallinnonalamuutosta opetushallintoon arviota varhaiskasvatuksen opettajien koulutustarpeesta. Koulutusmäärät eivät perustuneet tutkittuun tarpeeseen. Vielä senkin jälkeen tarveselvitykset ovat varhaiskasvatuksenopettajien osalta olleet puutteellisia. Syynä vallitsevaan opettajapulaan ei siis millään tavalla ole uusi varhaiskasvatuslaki.
Varhaiskasvatuslain voimaantulon jälkeenkin varhaiskasvatusta on viety oikeaan suuntaan muun muassa palauttamalla lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen sekä yli 3-vuotiaiden kokopäiväisten lasten suhdeluku takaisin yksi varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä oleva henkilö 7:ä lasta kohti. Parhaillaan tarkennetaan päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen alaa siten, että henkilöstön poissaolot eivät salli suhdeluvuista poikkeamista.
Parhaillaan tarkennetaan päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen alaa siten, että henkilöstön poissaolot eivät salli suhdeluvuista poikkeamista.
Lisäksi varhaiskasvatuslakiin valmistellaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta ilmoittaa päiväkodissa havaitusta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on varhaiskasvatuksen ennakollisen valvonnan lisääminen, laadun parantaminen ja lainmukaisen toteutuksen turvaaminen.
Varhaiskasvatuslaissa on yhä kehitettävää
Varhaiskasvatuslaissa on silti edelleen välttämättömiä kehittämisen kohteita. Erityisen tärkeää on täsmentää varhaiskasvatus tarkoittamaan päiväkotien varhaiskasvatusta, josta vastaa opettaja. Perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus on määriteltävä erikseen. Lisäksi osapäiväisiä kolme vuotta täyttäneitä lapsia koskeva suhdeluku yksi varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä oleva henkilö 13:a lasta kohti on poistettava.
Varhaiskasvatukseen tarvitaan myös paremmat tuen pykälät, joita on odotettu jo vuosia. Vahvalla, nopeasti järjestettävällä varhaisella tuella on valtava merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Vahvalla, nopeasti järjestettävällä varhaisella tuella on valtava merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Oikea-aikaisesti saatu tuki vähentää sekä mahdollisia oppimisvaikeuksia että niiden aiheuttamia kustannuksia. Ensisijaisessa roolissa tuen toteutumisen suhteen ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajat. Lainsäädännöllä tulee vahvistaa lapsen oikeus erityisopettajan antamaan osa- tai kokoaikaiseen erityisopetukseen. Nämä muutokset olisivat lapsen edun mukaisia.
Varhaiskasvatukseen on odotettu parempia tuen pykäliä jo vuosia. Työryhmälle ja lainsäätäjille terveisinä, että nyt on aika saada varhaiskasvatuksen tuki kuntoon!
Monilukutaitoa opitaan ilolla
Tänä vuonna varhaiskasvatuspäivän teema on monilukutaito, joka edistää lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Monilukutaito on vahvasti yhteydessä ajattelun ja oppimisen taitoihin. Monilukutaidon kehittymiseen lapsi tarvitsee rikasta kielen maailmaa, lasten tuottamaa kulttuuria ja innostamista tutkimiseen. Varhaiskasvatuksen opettaja on monilukutaidon edistämisen asiantuntija. Siispä juhlitaan tänään kokoamalla lapset kirjan äärelle ja luetaan, ihmetellään ja innostutaan yhdessä sekä kurkotellaan yhdessä tulevaisuuteen.
Lapset ansaitsevat parasta mahdollista varhaiskasvatusta. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja jatkaa hyvää kehittämistyötä.
Erinomaista varhaiskasvatuspäivää erityisesti tänään mutta myös tulevina päivinä!
Lapset ansaitsevat parasta mahdollista varhaiskasvatusta. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja jatkaa hyvää kehittämistyötä.
Tsemppiä, voimia yhteiskunnan avaintehtäviin ja rohkeutta myös työn rajaamiseen!
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitterissä @OlliLuukkainen
