Kiusaaminen on arkipäivän rikkaruoho. Sen poistamiseen ei ole taikasauvaa, vaan sen ehkäiseminen vaatii jatkuvaa kitkemistä. Tämä on yhteinen tehtävä, eikä vastuuta pidä sälyttää vain koululle, kirjoittaa luokanopettaja ja erityisopettaja Sirkku Ingervo Painava sana -blogissa.
Koulukiusaaminen puhuttaa. Kiusaaminen ei ole vain koulun ongelma, vaan koko yhteiskunnan. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Mitä tapahtuu opettajienhuoneessa, tapahtuu koululuokassa. Mitä tapahtuu koululuokassa, tapahtuu yhteiskunnassa: kotona, harrastuksissa ja työpaikoilla.
Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Se, mitä tapahtuu koululuokassa, tapahtuu yhteiskunnassa
Vastuuta koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta ei voida sysätä vain koulun saati yksittäisten oppilaiden ja opettajien vastuulle. Vastuu on yhteinen.
Kouluissa ehkäistään kiusaamista joka päivä
Kiusaamista on aina ollut. Toisten sivuuttamista ja yksin jättämistä tapahtuu jo hiekkalaatikolla. Yksin jääminen vastentahtoisesti nakertaa omanarvontuntoa ja altistaa kiusatuksi joutumiselle. Yksinäistä on helpompi kiusata, koska ympärillä ei ole ketään panemassa hanttiin.
Onko koulukiusaaminen lisääntynyt lapsiin ja nuoriin kohdistuvien leikkausten jälkeen? Varmaa on ainakin, että opetusryhmien koot ovat monin paikoin suurentuneet.
Onko koulukiusaaminen lisääntynyt lapsiin ja nuoriin kohdistuvien leikkausten jälkeen?
Yksinäisen auttaminen kaveripiiriin mukaan on aina avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä. Koulu voi ehkäistä yksin jäämistä onnistuneilla ja vähintään jaksojen alussa tapahtuvilla ryhmäytyksillä ja opettamalla aktiivisesti empatiaa ja kaveritaitoja.
Kiusaamista myös ihan oikeasti ehkäistään joka päivä kouluissa, ja tässä tärkeää on yhteistyö kotien kanssa. Esimerkiksi omassa työssäni reagoin päivittäin herkällä otteella toista vähätteleviin ja torjuviin ilmaisuihin luokassa tai välitunneilla.
Omassa työssäni reagoin päivittäin herkällä otteella toista vähätteleviin ja torjuviin ilmaisuihin luokassa tai välitunneilla.
Tarvitaan arjen empatiaa
Harva edes tunnistaa porukasta sitä, jota kiusataan, saati puolustaa tätä. Kiusaamisen kohteeksi joutuva saattaa jopa nauraa itseensä kohdistuvalle pilkalle, jotta hän saisi olla mukana porukassa. Kiusaamista sivusta seuraavien on helpompi ajatella, että joku haluaa olla yksin omasta tahdostaan kuin että tämä jättäytyy sivuun siksi, jotta hän ei tulisi toistuvasti torjutuksi.
Kiusaajakin tarvitsee kuuntelijaa, mutta ei tekojensa hyväksyjää. Moni kiusaaja luulee saavansa suosiota kiusaamalla yksinjäänyttä. Harva uskaltaa sanoa mitään, jottei itse joudu kohteeksi. Haasteena on saada jokainen oppilas ja opettaja tuntemana olevansa niin arvokas, että häntä ei saa kohdella huonosti.
Kiusaajakin tarvitsee kuuntelijaa, mutta ei tekojensa hyväksyjää.
Kiusaaminen on arkipäivän rikkaruoho, jota on jatkuvasti kitkettävä. Kysymys ei ole ensisijaisesti vain koulutuksesta, vaan arjen empatiasta ja siviilirohkeudesta. Tähän haluan haastaa meidät kaikki. Kiusaaminen voi jättää elinikäisiä arpia, mutta samoin tiukassa paikassa puolustetuksi tulemisen muistaa jokainen.
Kiusaamisketju voidaan katkaista
Tein graduni koulukiusaamisesta. Haastattelin pieniä oppilaita. Kiusaajiksi tunnistetut oppilaat eivät ajatelleet olevansa muiden mielestä kiusaajia ja monen kiusaajaksi tunnistetun mielestä heidän luokassaan ei esiintynyt kiusaamista.
Eräs oppilas sanoi, että luokassamme ei ole kiusaamista ja että kiusaaminen on sitä, että joku ampuu pyssyllä. Onneksi siis luokassa ei ollut tätä tapahtunut.
Yksi kiusattu poika sanoi, että kiusatuksi tuleminen mustuttaa mielen ja on vaikeaa keskittyä muuhun koulussa. Ja että hän ei ole kertonut kotona kiusaamisesta kenellekään, jotta äiti ei huolestuisi asiasta.
Toivon, että lasten ei tarvitsisi suojella vanhempiaan vaan että kiusaamiskokemukset voitaisiin rohkeasti ottaa puheeksi.
Toivon, että lasten ei tarvitsisi suojella vanhempiaan vaan että kiusaamiskokemukset voitaisiin rohkeasti ottaa puheeksi. Monien vanhempien kanssa kiusaamisesta puhuessani onkin tullut esille, että myös heitä on kiusattu koulussa.
Tämä sukupolvien ketju kiusaamisessa voidaan pysäyttää. Siinä onnistuminen edellyttää tekoja meiltä kaikilta, ei vain koululta.
Vaarallisinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien hiljaisuus.
Sirkku Ingervo
luokanopettaja,
erityisopettaja,
oppilaanohjaaja,
kasvatustieteen maisteri
Lue myös OAJ:n näkemys: Kiusaamiselle stoppi – 10 tärkeintä toimenpidettä
